Serlachius Pääkonttori uudistuu
Serlachius Pääkonttori Mäntässä avautuu uudistuneena 15.6. Uusi perusnäyttely Mesenaatit kertoo Serlachiuksista taiteen tukijoina ja Mäntän ihanneyhteiskunnan rakentajina. Sijansa saavat myös nostalgiset Serla-tuotteet sekä galleriatiloissa avautuvat taidenäyttelyt.
Mäntän keskustassa sijaitsevan Serlachius Pääkonttorin valtaavat kesäkuusta lähtien uusi pysyvä näyttely Mesenaatit, Riiko Sakkisen Los moimoi de Fuengirola sekä suomalaisten nykytaiteilijoiden Kiitoskirjeitä. Maalämpöremontin läpikäynyt arvorakennus henkii edelleen patruuna-ajan tunnelmaa. Uusi koko perheen elämysmaailma tuo esille metsän ja taiteen – Serlachiuksen tarinan ytimen.
Teollisuuden ja taiteen liitto
Mitä yhteistä oli Firenzen Mediceillä, Yhdysvaltain Rockefellereillä ja Mäntän Serlachiuksilla? He kaikki toimivat aktiivisesti oman aikansa taiteen tukijoina.
G. A. Serlachius näki liikemiesten sijoittavan rahojaan taiteeseen, otti mallia ja löysi suomalaiset tulevaisuuden lupaukset Akseli Gallen-Kallelan ja Emil Wikströmin. Gallen-Kallelan teoksia onkin Serlachiuksen taidekokoelmassa yli 200.
Yhtiön perustajan veljenpoika Gösta Serlachius jatkoi suomalaisten taiteilijoiden tukemista monin eri tavoin. Hän osti teoksia suoraan mm. Helene Schjerfbeckiltä, jonka ilmaisu viehätti vuorineuvosta.
Uusi Mesenaatit-näyttely kertoo Serlachiuksen taidekokoelman syntytarinan ja avaa mesenointitoiminnan laajempaa historiaa.
Ihanneyhteiskuntaa rakentamassa
Muiden teollisuuspaikkakuntien tapaan Mäntässäkin yhtiö vastasi työväen tärkeistä palveluista kuten sairaanhoidosta, sosiaalihuollosta, asunnoista ja koulutuksesta ennen kuin yhteiskunta otti vastuuta näistä tehtävistä. Serlachius rakennutti myös Mäntän kirkon.
Vapaa-ajan asioistakin oli huolehdittava, esimerkiksi toimihenkilöiden Mänttään houkuttelemiseksi. Esimerkiksi komea Tennispaviljonki rakennutettiin 1950-luvulla palvelemaan yhtiön ylempää virkailijakuntaa.
Mäntästä muodostui paperiteollisuuden myötä vauras pieni teollisuusyhteisö. Paikkakuntaa esiteltiin 1950–60-luvuilla suomalaisena ihanteena. Ulkoministeri Johannes Virolaisen ja Intian pääministeri Nehrun vierailu Mäntässä vuonna 1957 ei ollut ainoa laatuaan.
Uusi Mesenaatit-näyttely kuvaa ihanneyhteiskunnan rakentamista Mänttään.
Serlaa sen olla pitää!
Kukapa ei olisi kuullut mainoslausetta Serlaa sen olla pitää. G. A. Serlachiuksen perustamien tehtaiden tuotteita markkinoitiin niin kotimaahan kuin maailmalle useilla eri nimillä. Niitä olivat mm. The Best Hygienic Toilet Paper, Mänttä ja Paras.
Serla-tuotemerkki syntyi 1960-luvulla, kun G. A. Serlachius -yhtiö aloitti pehmeän WC-paperin valmistamisen Mäntässä Euroopan tehokkaimmalla kreppipaperikoneella. Yhtiön lanseeraama Serla-tuotesarja valtasi markkinat tutun piirrostytön avittamana. Serla elää yhä edelleen Mäntän tehtaiden pehmopapereissa.
Uusi Mesenaatit-näyttely esittelee Serlachius-yhtiön tuotteiden aikanaan uraauurtavaa markkinointia.
Elämyksiä ja tekemistä Metsän maailmassa
Kurkista linnunpönttöön, kuuntele metsän ääniä, puuhaile työpajassa ja siirry vuodenajasta toiseen. Metsän maailma on lapsille ja aikuisille tarkoitettu toiminnallinen elämyskohde, joka ammentaa Serlachiuksen tarinasta, taiteesta ja luontoteemasta.
Mesenaatit-näyttelyyn liittyvä Metsän maailma muodostuu työpajasta ja elämyksellisestä osasta, jotka liittyvät luontevasti toisiinsa. Seiniä koristavat taidesäätiön metsäisistä kokoelmateoksista tehdyt suurikokoiset printit, kulmauksessa kohoaa Gallen-Kallelan teoksesta tuttu ilvesluola ja lattiaa peittää pehmeä, sammalta muistuttava matto.
Anna kiitoksen koskettaa
Pääkonttorin ensimmäisen kerroksen galleriatiloissa nähdään Kiitoskirjeitä-näyttely, jonka ovat kuratoineet Serlachiuksen suunnittelupäällikkö Tarja Väätänen ja taiteilija Elina Brotherus.
Näyttelyn perusidea on poikkeuksellinen. Elina Brotherus on valinnut taiteilijan, jonka teos on vaikuttanut häneen niin, että se on jättänyt pysyvän jäljen. Kyseinen teos tulee esille näyttelyyn, ja sen tehnyt taiteilija on valinnut seuraavan taiteilijan ja teoksen.
Taiteilijoiden välille syntyy vaikutuksen tehneiden teosten lisäksi kiitosviestien ketju. Ne ovat ottaneet esimerkiksi kirjeen, videon tai jonkin muun muodon. Näyttelyssä on mukana noin kaksikymmentä suomalaista taiteilijaa.
Tervetuloa Fugeen, suomalaiseen utopiaan!
Espanjassa yli kaksikymmentä vuotta asunut taiteilija Riiko Sakkinen on tutkinut Aurinkorannikolle Fuengirolaan muodostunutta suomalaisyhteisöä. Hänen näyttelynsä Los moimoi de Fuengirola nähdään Pääkonttorin pohjakerroksessa.
Fuengirolassa asuu noin 30 000 suomalaisen yhteisö, jonka jäsenet elävät omaa, puolieristäytynyttä elämäänsä paikallisesta kielestä tai tavoista juuri välittämättä.
“Fugessa suomalaisuutta määritellään uudestaan, ikään kuin puhtaalta pöydältä. Millaista suomalaisuus on ilman sen omia, itse asettamia rajoitteita?” kysyy Riiko Sakkinen. Näyttelyn kuraattori on Pauli Sivonen.
Tutustu Pääkonttorin arkkitehtuuriin ja taiteeseen
Serlachiuksen entinen pääkonttori Mäntän keskustassa on nähtävyys sinänsä. Klassismia ja funktionalismia edustava rakennus valmistui vuonna 1934 G. A. Serlachius Osakeyhtiön käyntikortiksi. Se koristeltiin maineikkaiden taiteilijoiden töillä ja varustettiin aikansa parhaalla tekniikalla.
Rakennuksen suunnittelivat arkkitehtiveljekset Valter ja Bertel Jung. Vuorineuvos Gösta Serlachius puuttui sen suunnitteluun pienintä yksityiskohtaa myöten. Pääkonttori on toiminut museona vuodesta 2003.
Serlachius Pääkonttori tunnettiin aiemmin nimellä Serlachius-museo Gustaf.