Serlachius-museo Gösta
Taidemuseo Göstan perusta on Joenniemen vanha kartano, jossa on esitelty Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmia jo vuodesta 1945. Se on saanut rinnalleen uuden puurakenteisen paviljongin, jonka myötä museossa alettiin esitellä klassikkoteosten ohella nykytaidetta ja kiinnostavia teemanäyttelyjä.
Museon kartano-osa valmistui vuorineuvos Gösta Serlachiuksen edustuskodiksi vuonna 1935. Arkkitehti Jarl Eklundin piirtämän punatiilisen rakennuksen alakerta on palvellut museona vuodesta 1945 lähtien. Museo oli tuolloin maamme kahdeksas taidemuseo. Koko rakennus otettiin taidemuseokäyttöön vuonna 1984. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmat tunnetaan Suomen kultakauden mestareiden teoksista ja Suomen oloissa harvinaisesta vanhan eurooppalaisen maalaustaiteen kokoelmasta.
Kesällä 2014 taidemuseo Göstan yhteyteen valmistui modernia puuarkkitehtuuria edustava laajennusosa, paviljonki, joka on tehnyt mahdolliseksi uudet, entistä monipuolisemmat ja mittavammat näyttelyt. Laajennusosan myötä taidemuseo sai nykyaikaiset yleisötilat: maisemaravintolan, juhlasalin ja museokaupan sekä ajanmukaiset taidesäilytys- ja konservointitilat.
Taidemuseo Göstassa on näyttelyiden lisäksi monipuolista kulttuuritarjontaa. Paviljongin Kivijärvi-salissa järjestetään ympäri vuoden konsertteja, teatteriesityksiä ja seminaareja. Taidemuseo Gösta tarjoaa upeat puitteet joka vuosi järjestettäville Mäntän Musiikkijuhlien konserteille sekä Mänttä Food Festival -ruokatapahtumalle. Taidemuseossa järjestetään myös yksityistilaisuuksia.
Puistossa nähdään runsaasti Harry Kivijärven veistoksia, joita Gösta Serlachiuksen taidesäätiö sai lahjoituksena vuonna 2011 Kokoelma Kivijärvi -säätiöltä. Paviljonki ja puistoon sijoitetut veistokset jäsentävät maisemaa, jonne syntyy uusia tiloja ja katsomisen paikkoja. Puiston kävelytiet johdattavat kävijät sillalle ja läheiseen Taavetinsaareen, jossa voi myös nähdä kesäaikaan taidetta.
Taidemuseo sijaitsee Joenniemen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä Melasjärven rannalla. Puisto on ollut 1930-luvulta lähtien keskeinen osa kartanon kulttuurimaisemaa. Ensimmäisen puistosuunnitelman laati puutarha-arkkitehti Paul Olsson, ja sen päivitti vuonna 1996 maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin toimisto. Sama toimisto uudisti puistosuunnitelman paviljongin rakentamisen yhteydessä 2014.
