Ajankohtaista

Serlachiuksen Taidesauna Vuoden Betonirakenne 2022

1.2.2023

Serlachius-museoiden Taidesauna palkittiin Vuoden 2022 Betonirakenteena 1. helmikuuta Espoon Dipolissa järjestettyjen Betonipäivien yhteydessä. 

Tuomariston perusteluissa todettiin, että Taidesaunan betonirakenteet ja -pinnat ovat rakennuskokonaisuudessa laajalti esillä. Saunaan ja saunomiseen liittyvä toiminta, materiaalit, taide ja kulttuuri ovat nähtävissä ja koettavissa täysin uudella tavalla. Rakennus on helposti lähestyttävä ja koettavissa monin eri tavoin. 

”Saunan toteutus ja viimeistely edustavat erittäin ammattitaitoista laatua, jota voi tässä kohteessa päästä ihailemaan. Hanke on vaatinut erityisosaamista kaikilta osapuolilta. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta”, korosti tuomaristo. 

Serlachius-museoiden puolesta palkinnon vastaanottivat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle, talousjohtaja Juha Roponen ja kiinteistöpäällikkö Jaakko Karppinen. Tilaisuudessa olivat mukana myös saunan suunnittelusta vastanneet arkkitehdit Héctor Mendoza, Boris Bežan ja Pekka Pakkanen, vastaava työnjohtaja Juha Pisilä rakennuspalvelu Sirius Prosta sekä aluepäällikkö Lauri Blom Ramboll Finlandista.

Vuoden Betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien. Se on Suomen vanhimpia arkkitehtuurin ja rakennusalan kilpailuja. Palkinto annetaan rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Kilpailun järjestää Betoniteollisuus ry.

Vierailu Serlachius-museoissa tuottaa tutkimuksen mukaan pitkäaikaista ja laaja-alaista hyvinvointia

27.1.2023

Serlachius-museoihin tehty vierailu synnyttää kävijöissä pitkäaikaista hyvinvointia, jonka rahalliseksi arvoksi on arvioitu 933 euroa vierasta kohden. Museovierailun arvoa kävijälle arvioitiin uudenlaisessa tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan suomalaismuseota ja Suomen museoliitto.

Arvostetun yhdysvaltalaistutkijan John K. Falkin johdolla tehty tutkimus tuotti ainutlaatuista tietoa museokäynnin pitkäkestoisesta ja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta. Kävijöitä pyydettiin arvioimaan myös museokäyntien koettujen hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa, mikä oli uutta ja poikkeuksellista.

Serlachius-museoissa tutkimus toteutettiin kesällä 2022. Vastaajiksi lupautui 571 henkilöä. Heistä 315 vastasi lopulta kyselyyn, joka tehtiin kuukauden päästä museovierailusta. Serlachius-museoiden vastaajat olivat keskimäärin hieman iäkkäämpiä kuin muiden museoiden vastaajat. Suurin osa vastaajista oli keski- tai hyvätuloisia ja ahkeria museokävijöitä.

Serlachius-museoiden tulokset keskiarvoa paremmat

Serlachius-museoiden vastaajilla kokemuksen henkilökohtainen vaikutus kesti museoista kaikkein pisimpään. Sen saama arvosana oli 3,67 (museoiden keskiarvo 3,31) asteikolla 1–6. Myös älyllinen ja fyysinen kokemus kestivät pidempään kuin museoilla keskimäärin. Sosiaalinen kokemus kesti yhtä pitkään kuin muilla.

Rahallisesti arvioituna vierailu Serlachius-museoissa tuotti hyvinvointia 933 euron arvosta, kun kyselyyn osallistuneiden museoiden keskiarvo oli 864 euroa. Yhden vuoden aikana Serlachius-museot tuottaa siis hyvinvointia 77 miljoonan euron edestä. Jokainen Serlachiuksen museotoimintaan käyttämä euro tuottaa kävijöilleen hyvinvointia 12 euron arvosta.

Serlachius-museoiden kehitysjohtajan Päivi Viherkosken mielestä oli kiinnostavaa päästä mukaan tällaiseen uraauurtavaan tutkimukseen, jonka kansainvälisesti tunnettu, museoiden asiakaskokemusta tutkinut tutkija ryhmineen teki. 

”Hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa on ylipäätään tutkittu kovin vähän. Hyvinvoinnin rahallisen arvon mittaamiselle on havahduttu sitä mukaa, kun aineettomien tuotteiden ja palveluiden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Perinteisesti aineettoman hyödykkeen arvoa on mitattu tutkimuksilla, joissa selvitetään, mitä ihmiset olisivat halukkaita maksamaan hyödykkeestä”, hän toteaa.

Tutkimuksessa olivat Serlachius-museoiden lisäksi mukana HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museo- ja tiedekeskus Luuppi, museokeskus Vapriikki ja Nykytaiteen museo Kiasma. Tutkimusta tuki Suomen museoliitto. 

Serlachius-museoiden Taidesauna palkittiin Vuoden matkailuinnovaationa

Serlachius-museoiden Taidesauna palkittiin Vuoden matkailuinnovaationa 4.11.2022 järjestetyssä Finnish Travel Galassa.

Palkintoperusteissa Taidesaunan todettiin yhdistävän suomalaisen saunakulttuurin osaksi taiteen, luonnon ja arkkitehtuurin muodostamaa henkeäsalpaavaa matkailuelämystä, ja joka tarjoaa iloa kaikille aisteille.

Taidesauna luo uutta saunakulttuuria, jossa perinteisen hiljentymisen ja peseytymisen sijaan saunomisesta haetaan elämyksiä ja sosiaalista yhdessä olemista. Serlachius-museoiden Taidesauna tuo uutta väriä kulttuurimatkailun maailmaan.

Palkinnon vastaanottivat Serlachius-museoiden kehitysjohtaja Päivi Viherkoski yhdessä markkinoinnin, viestinnän ja yleistötyön henkilökunnan kanssa.

Serlachius-museoiden uusi podcast Puhetta nykytaiteesta julkaistiin

28.10. 2022

Puhetta nykytaiteesta on Serlachius-museoiden uusi podcast, jonka ensimmäisessä osassa haastateltavana on videotaiteilija Sampsa Virkajärvi. Kahdeksanosainen podcast liittyy Serlachius-museoissa 5.11. avautuvaan näyttelyyn Aamukahvit kaupungin katolla. Kerran viikossa julkaistavissa jaksoissa haastateltavina ovat myös Noora Schroderus, Stiina Saaristo, Ville Lenkkeri, Jani Leinonen, Eija-Liisa Ahtila, Riiko Sakkinen ja Elina Brotherus.

Aamukahvit kaupungin katolla esittelee ensimmäisen kerran Serlachiuksen nykytaidekokoelmaa, jota on kartutettu vuodesta 2010. Näyttely jakautuu kahdeksaan teemaan: #juuret, #suojaton, #rajat, #sankarit, #roolit, #esillä, #luonto ja #kotikaupunki. Perinteiset salitekstit on näyttelyssä korvattu hashtageilla, joiden on tarkoitus johdatella kävijöitä kyseisten teemojen äärelle. 

Näyttelyn kuraattori Laura Kuurne kertoo teemojen nousseen luontevasti nykytaidekokoelman teoksista. Hänen mukaansa taide ei voi olla yhteiskunnasta irrallinen osa. Hän näkee taiteen merkityksen siinä, miten se havainnoi ja tuo näkyville asioita, joita ei välttämättä muualla näe. ”Teosten äärellä voi avautua mahdollisuus ajatella ja ymmärtää elämää jonkun muun näkövinkkelistä”, hän kertoo.

Näyttelyn ja podcastin teemojen toivotaan herättävän ajatuksia ja keskustelua yhteiskunnallisista aiheista ja siitä, mikä on nykytaiteen roolista osana tätä keskustelua. Podcastit löytyvät SoundCloud-palvelusta sekä Spotifystä. 

Kuuntele ensimmäinen jakso täältä: https://on.soundcloud.com/rJZB7

Serlachius-museoiden näyttelyt 2023

24.10.2022

Serlachius-museo Göstassa nähdään kesällä 2023 yhdysvaltalaisen Lorna Simpsonin näyttely Haze. Simpsonia pidetään yhtenä oman aikamme vaikutusvaltaisimmista käsitetaiteilijoista. Serlachius-museoiden näyttely on hänen ensiesiintymisensä Suomessa. Näyttelyvuoden 2023 aloittaa Minna Henrikssonin ja Ahmad Al-Nawasin näyttely Genesis. Lisäksi nähdään Elena Näsäsen Yö ja päivä, Pirjetta Branderin Pohjavirtaus, Anna Estarriolan näyttely sekä ryhmänäyttely CATCH.

Lorna Simpson (s. 1960) on tullut tunnetuksi teoksista, joissa hän yhdistää valokuvaa ja tekstiä. Monialainen taiteilija työskentelee valokuvan, maalauksen, kollaasien ja veistosten parissa haastaen perinteisen näkemyksen muistista, identiteetistä, sukupuolesta, rodusta ja historiasta. Näyttely esittelee poikkileikkauksen hänen monipuolisesta tuotannostaan painottaen varsinkin monumentaalisten jäämaalausten sarjaa. Näyttelyn on kuratoinut Laura Kuurne, ja se tuotettu yhteistyössä Kunstmuseum Thunin sekä galleria Hauser & Wirthin kanssa. 

Lue lisää vuoden 2023 näyttelyistä: https://serlachius.fi/nayttelyt/tulevat-nayttelyt/

Teoskuva: Lorna Simpson, Haze, 2019, muste ja silkkipaino gessolla pohjustetulle lasikuidulle. ⓒ Lorna Simpson. Taiteilijan ja Hauser & Wirthin omistuksessa. Kuva: James Wang

Heini Riitahuhta koristeli Serlachius-museoiden ravintola Göstan uuden kahviastiaston

29.9.2022

Serlachius-museoissa toimivalle ravintola Göstalle on valmistunut keramiikkataiteilija ja muotoilija Heini Riitahuhdan koristelema uniikki kahviastiasto nimeltään Sydämellisesti. Riitahuhta piirsi hänelle ominaisella tarkkaviivaisella käsialalla runsaan ja värikylläisen kuvan, jossa on häivähdys nostalgiaa ja kiiltokuvien kuvitustyyliä. 

Riitahuhta kertoo saaneensa innoituksen kuvitukseen museon luonnonkauniista ympäristöstä ja Serlachiusten kartanon elämästä. 

”Serlachius-museoiden tunnelmassa minua inspiroi se, miten historia ja tämä päivä kietoutuvat yhteen. Historialliseen kartanoon ja sen kauniiseen puistoon yhdistyy moderni näyttelypaviljonki ravintoloineen. Halusin astioihin samakaltaista uuden ja vanhan vuoropuhelua. Astian muoto on pelkistetty ja moderni, koristeeseen toin historian havinaa”, Riitahuhta kertoo. 

Koriste kertoo kartanopuutarhasta ja vieraanvaraisuudesta

Koristeessa leikittelevät yksityiskohtaisesti työstetyt kukat, lintu ja mielikuvitukselliset kasvit. Keskellä on suuri sydän ja teksti Sydämellisesti. Siitä tuli astiastolle nimi. “Sydämeen liitetään monenlaista symboliikkaa. Toiveenani on, että astiat tuovat käyttäjille iloa ja lämpöä – sydämellisyyttä.”

Riitahuhtaa kiinnosti vuorineuvos Gösta Serlachiuksen (1876–1942) ja hänen puolisonsa Ruth Serlachiuksen (1882–1963) rakennuttaman Joenniemen kartanon historia ja siellä vietetty värikäs seuraelämä. Hän tutki vanhoja ruokakirjoja ja reseptejä sekä ruokalistoja, jotka olivat ajan tapaan koristeellisesti kuvitettuja ja joita on taltioituna myös Serlachius-museoiden arkistoihin. 

Joenniemen kartano oli maatila ja edustuskoti, jossa kestittiin monenlaisia vieraita aina valtionpäämiehistä alkaen. Kartanolla elettiin luonnonlähteisesti, ja vieraille tarjoiltiin paikallisia ja oman puutarhan antimia, mutta samalla nautittiin kansainvälisestä eleganssista. 

”Sain tietää, että vuorineuvokselle toimitettiin Pariisista saakka eksoottisia erikoisuuksia kuten viinejä ja hedelmiä. Koristeluun tekemäni satulintu voisi olla undulaatti, joka tuo tervehdyksen kaukaisista maista keskelle suomalaista metsämaisemaa”, Riitahuhta kertoo. 

”Uniikki nimikkoastiasto ja sen syntytarina tulevat varmasti herättämään asiakkaiden kiinnostuksen. Sydämellisesti-viesti kertoo, että jatkamme vieraiden kestitsemisen perinnettä ja teemme tätä suurella sydämellä”, Serlachius-museo Göstan ravintoloitsija Henry Tikkanen sanoo. 

Astiasto syntyi Serlachius-museoiden, Riitahuhdan, E. Ahlströmin ja saksalaisen Bauscherin posliinitehtaan yhteistyönä. Astiasto on tehtaan valikoimaan kuuluva valkoinen Purity. 

Astiastoon kuuluvaa kahvimukia voi ostaa Serlachiuksen verkkokaupasta: https://kauppa.serlachius.fi

Serlachius-museoiden virtuaalinäyttely Itse Toisena avautui 

10.8.2022

Serlachius-museot on saanut uuden virtuaalisen näyttelytilan, jossa voi tutustua taidesäätiön kokoelmateoksiin omalta tietokoneelta tai mobiililaitteelta. Itse Toisena -näyttelyn on toteuttanut teknologiatalo Arilyn ja kuratoinut Aura Seikkula.

Näyttely on osa Arilynin Virtual Art Gallery -toimintaa. Se on maksuton ja sen voi katsoa tietokoneelta, mobiilisti ja VR-lasien selaimilla. Näyttelyyn pääsee Serlachius-museoiden verkkosivuilta ja suoraan osoitteesta: https://visit.virtualartgallery.com/serlachius

Itse Toisena esittelee Serlachiuksen taidekokoelman klassikkoja ja nykytaidetta. Virtuaalinen näyttelytila on saanut vaikutteita taidemuseo Göstan paviljongin arkkitehtuurista mutta ei pyri olemaan täysin identtinen rakennuksen kanssa. 

”Huomiomme tilan suunnittelussa ja sen rakentamisessa Göstan puurakenteisen paviljongin muotokieltä ja tilallisuutta. Antoisaa näiden tilojen rakentamisessa sekä niihin näyttelyiden kuratoimisessa on mahdollisuus kaikkien fyysisten lainalaisuuksien välttämiseen”, näyttelyn kuraattori Aura Seikkula sanoo. 

Kuraattori on käyttänyt hyväkseen myös virtuaalisen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. “Olemme esimerkiksi muuttaneet teosten mittasuhteita ja kokoluokkaa dialogissa tilan kanssa. Joidenkin teosten koot eivät vastaa todellisuutta, ja ne saavatkin siten täysin uuden olemuksen.” 

Aura Seikkula kertoo Itse Toisena -näyttelyn luovan tilan toisen kaipuulle. ”Koronapandemia teki toisten kohtaamisesta harvinaista. Sosiaalisuus ja sen mahdollisuus muuttuivat. Erkanemisesta tuli erakoitumista, sattumanvaraisuudesta saavuttamatonta. Näyttely pohtiikin, mitä kaipaamme, mihin palaamme, kuka on kanssamme.”

Näyttely tutuksi opastuksen kautta

Serlachius-museoissa on tehty virtuaalinäyttelyyn liveopastuksia, jotka toteutetaan verkossa Teamsin kautta. Opas kuljettaa kävijöitä virtuaalisessa galleriassa ja kertoo samalla teoksista ja kuraattorin valinnoista. Opastuksen voi ostaa Serlachius-museoiden verkkokaupasta: https://serlachius.fi/osta-verkosta/

Opastuksia järjestetään alkavana syksynä seuraavasti: 25.8., 6.9., 4.10. ja 10.11. Opastukset alkavat aina klo 18 ja kestävät noin 40 minuuttia.

Serlachius-museoiden uusi Taidesauna tarjoaa matkan kaikille aisteille

30.5.2022

Serlachius-museo Göstan yhteyteen järven rantaan valmistunut Taidesauna yhdistää suomalaisen saunakulttuurin osaksi taiteen, luonnon ja arkkitehtuurin muodostamaa elämystä. Taidesauna täydentää avautuessaan 18.6. Serlachius-museoiden palveluja kokemuksella, joka on tarjolla niin ryhmille kuin yksittäisille kävijöillekin 

Arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen saunarakennus kätkee sisälleen sekä taidetta että designia. Saunan on suunnitellut sama arkkitehtikolmikko, joka suunnitteli myös vuonna 2014 avatun Göstan paviljongin: Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan. Suomalaisena arkkitehtikumppanina projektissa on toiminut Pekka Pakkanen.

Saunan arkkitehtuurin lähtökohtana on horisontaalinen linja, jonka alapuoli on kiveä, yläpuoli puuta. Sauna kätkeytyy paviljongin takana Melasjärven rantaan laskeutuvaan rinteeseen ja sulautuu maisemaan kohoten maastosta vähäeleisesti. Viherkatto liittää rakennuksen ympäristöönsä.

Saunan sisätiloja leimaa taiteen, maiseman ja arkkitehtuurin vuoropuhelu. Graniitti- ja puupinnat vuorottelevat rytmikkäästi: oleskelutilan sisäkaton kaarevat linjat pehmentävät suoraviivaisia kivipintoja. Tilojen sijoittelu johdattaa saunakävijän matkalle valon, luonnon ja taiteen syleilyyn. Matkan päässä odottaa pyöreä löylyhuone, jonne käydään vilvoittelupihan kautta.

“Uusi taidesauna jatkaa tunnelmaa, jonka aistii jo Serlachius-museo Göstassa. Siellä elämys ei rajoitu vain taiteen katsomiseen, vaan museokävijöitä ympäröi tuokioiden virta, jossa maisema, taide ja arkkitehtuuri sulautuvat toisiinsa. Saunassa tämä kokemus saa uuden, vieläkin hienovireisemmän ja kotoisamman ulottuvuuden”, arkkitehdit luonnehtivat.

Suomalainen arkkitehtikumppani Pekka Pakkanen sanoo, että rakennuksen tunnelmaa määrittävät määrätietoiset avaukset maisemaan ja laadukkaat, aikaa kestävät rakennusmateriaalit sekä poikkeuksellisen huolellinen yksityiskohtien viimeistely.

”Maisemapuistoon tarkasti upotettu rakennuskokonaisuus nousee rinteestä uritettuina betonimuureina ja avautuu järven suuntaan kevyinä tammiosina. Talotekniikan, haastavan ilmastomme edellyttämien räystäs- ja liitosrakenteiden sekä materiaalien jatkoksien näkymättömiksi saattaminen on haastanut niin suunnitteluryhmän kuin rakentajienkin taidot äärimmilleen”, hän kertoo.

Suomalaista nykytaidetta ja kansainvälistä designia

Saunassa nähdään paljon kotimaista nykytaidetta. Esimerkiksi Satu Rautiaisen suurikokoinen teos Lintujen juomapaikka (2022) koristaa eteistilan seinää. Teoksen aihe toistuu myös Rautiaisen suunnittelemissa saunapyyhkeissä ja laudeliinoissa. Tuula Lehtisen mosaiikkiteos Syli (2022) koristaa puolipyöreää ulkosuihkua, joka on käytössä ympäri vuoden. Muita taiteilijoita ovat Jussi Goman, Anne Koskinen, Laura Könönen, Anni Rapinoja ja Noora Schroderus. 

Saunan sisustuksessa on yhdistetty suomalaista ja kansainvälistä suunnittelua. Sisustuksessa nähdään huonekaluja kotimaisilta ja kansainvälisiltä huippusuunnittelijoilta, kuten Òscar Tusquets, Patricia Urquiola, Jasper Morrison ja Faye Toogood. 

Suomalaisista suunnittelijoista saunassa ovat edustettuina muun muassa Alvar Aalto, Eero Aarnio ja Lisa Johansson-Pape. Kotimaisesta designista esille voi nostaa esimerkiksi puuseppämestari Antrei Hartikaisen Taidesaunaan varta vasten suunnitteleman löylykiulun ja -kauhan.

Sauna täydentää Serlachiuksen palvelutarjontaa

Taidesauna tarjoaa ainutlaatuisen lisän niin Serlachiuksen omaan palvelutarjontaan kuin koko suomalaiseen saunakulttuuriin, josta on viime vuosina tullut kansainvälisesti tärkeä matkailutuote. Saunaa vuokrataan ryhmille virkistys-, kokous- ja juhlakäyttöön. Sen löylyistä pääsevät nauttimaan myös yksittäiset saunan ystävät ennalta sovittuina yleisöpäivinä. 

Saunan tarjoiluista vastaa Serlachius-museoiden kumppani ravintola Gösta, jossa on ravintoloitsija Henry Tikkasen johdolla kehitetty erilaisia ateriavaihtoehtoja kevyistä saunasnackeista menuihin, jotka valmistuvat usein paikan päällä grillissä tai savu-uunissa. 

Taidesaunan varauksia hoitaa Serlachius-museoiden myyntipalvelu: myynti@serlachius.fi, p. 03 488 6801. Saunan yleisövuorot kesällä 2022 ovat maanantaisin 27.6.–1.8.