Tiedote 18.1.2023
Suomalaisten naisten menestystarinoista syntyy matkailutuotteita
Voiko suomalaisen naisen tarina matkailutuotteena rohkaista naisten ja tyttöjen aseman ja elämänlaadun parantamiseen maailmalla? Serlachius-museoissa kehitetään parhaillaan yhteiskunnallista matkailua opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.
Suomalaisen naisen historia ja nykyisyys tarjoavat yhteiskunnallisesti merkittäviä esikuvia eri aloilta. Tavoitteena on tuoda suomalaisten vaikuttajanaisten aikaansaannokset, kokemukset ja asiantuntijuus matkailupalveluihin, jotka tarjoavat eri lähtökohdista saapuville naisille tietoa ja vertaistukea.
Suomi kuuluu tasa-arvon edelläkävijämaihin. Pohjoismaissa ja Suomessa naisilla on ollut pitkään varsin itsenäinen asema ja mahdollisuus omaehtoiseen elämään, mikä ei ole kansainvälisesti itsestään selvää. Suomalaiset naiset saivat täydet poliittiset oikeudet ensimmäisenä maailmassa. Suomesta löytyy naisia, jotka ovat merkittäviä tieteen ja taiteen tekijöitä. Pörssiyhtiöiden johdossa on ennätysmäärä naisia, ja naiset ovat toimineet maan presidenttinä ja pääministereinä. Suomalaisen naisen tarina kiinnostaa kansainvälisesti.
”Yhteiskunnallinen matkailutoiminta paketoi kiinnostavat esimerkit suomalaisen naisen historiasta ja nykyisyydestä helposti saavutettaviksi. Parhaimmillaan voimme innostaa eri maista ja lähtökohdista saapuvia naisia näkemään uusia mahdollisuuksia omassa toimintaympäristössään ja tarjota esimerkkejä ratkaisuista kohti tasa-arvoista elämää”, kehitysjohtaja Päivi Viherkoski Serlachius-museoista kertoo.
Arjen innovaatioita sisältöihin ja polkuja tasa-arvoon
Matkailupaketeissa halutaan tarjota esikuvia ja esimerkkejä valittujen teemojen kautta, joita ovat muun muassa terveys, tasa-arvo, arjen innovaatiot sekä taiteen, designin ja arkkitehtuurin parissa ansioituneet naiset.
Taloudellinen tasa-arvo toteutuu Suomessa paremmin kuin suuressa osassa maailman maita, ja Suomessa naisten työllisyysaste on ollut vuosikymmeniä korkea. Vanhemmuutta tukemalla äitiys ja työelämä on pystytty yhdistämään kansainvälisesti vertaillen hyvin. Suomen äitiyshuoltojärjestelmää pidetään maailmalla kiinnostavana ja arvostettuna mallina.
Arjen innovaatiot -teemassa esitellään arkea helpottavia, Suomessa laajalti käytössä olevia innovaatioita ja suomalaisten naisten keksintöjä. Teeman sisällöissä voidaan ottaa esille niin keittiön kuivauskaappi kuin Lunette-kuukuppi tai äitiyteen liittyviä keksintöjä synnytystuolista äitiysapplikaatioon.
Osa arkemme pelastajista juontuu menneiden vuosikymmenten naisten toiminnasta: vahvat naiset ovat luoneet perustan muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitolle ja Marttaliitolle, jotka edelleen tukevat suomalaisten arkea.
Inspiraatioita hyvinvointipalveluista ja muodin menestystarinoista
Tavoitteena on saattaa naisia yhteen yhteisten kiinnostuksen kohteiden ympärille. Tällaisia ovat muun muassa luontoon liittyvät käsityö- ja hyvinvointipalvelut ja -tuotteet. Muodin saralla Suomessa on lukuisia esimerkkejä vahvojen nuorten naisten rohkeasta yritystoiminnasta maailmanluokan lifestyle-muodin luojien lisäksi. Historia tarjoaa kiinnostavia tarinoita suomalaisista uranuurtajanaisista taiteen ja tieteen aloilta: kuvataiteilijoita, arkkitehtejä ja muotoilijoita.
”Yhteiskunnallinen matkailu tarjoaa tietoa, oppia ja vertaistukea sekä innostaa uusiin ratkaisuihin, vaikka yhteiskunnallisten, historiallisten tai rakenteellisten epäkohtien ratkaiseminen ei ole missään tapauksessa pelkästään naisten vastuulla. Tuomme uutta sisältöä matkailutoimintaan. Toki valmiissa matkapaketeissamme tarjoamme eri kohderyhmille myös silkkaa iloa, pienen levähdyshetken ja hemmottelua – naisten kesken”, Viherkoski kertoo.
Lisätiedot:
Päivi Viherkoski, Serlachius-museoiden kehitysjohtaja, p. 050 352 2567, paivi.viherkoski@serlachius.fi
Tiedotteet: https://serlachius.fi/media/
Kuvat:
Helene Schjerfbeck, Omakuva, luonnos, 1915, akvarelli ja hiilipiirustus, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Teemu Källi
Vauvoja Tuberkuloosiliiton äitiysneuvolassa. Vauva rokotettavana vuonna 1961. Kuva: UA Saarinen. JOKAUAS2_7675:3/Journalistinen kuva-arkisto JOKA
Kehitysjohtaja Päivi Viherkoski, Serlachius-museot.
Kansanedustaja Alexandra Gripenberg puhuu eduskunnassa. Kuva on vuosien 1907 ja 1909 väliltä. Kuva: Atelier Regina. HK19690305:362/Historian kuvakokoelma
Kokous Serlachius-museoiden Taidesaunalla. Kuva: Sampo Linkoneva.
Naisten muotia vuonna 1948. Kuva: UA Saarinen. JOKAUAS2_136:3/Journalistinen kuva-arkisto JOKA
Serlachius-museot ovat avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18
Käyntiosoitteet:
Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä
Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47, Mänttä
Serlachius-museot sosiaalisessa mediassa:
https://facebook.com/serlachius
https://twitter.com/serlachius
https://instagram.com/serlachiusmuseums
https://youtube.com/serlachiusmuseot