Talvisodassa kaatuneiden muistotaulu

MAALISKUU 2015

Kolho Oy:n työntekijät halusivat kunnioittaa talvisodassa kaatuneiden työtovereidensa uhrausta isänmaalle teettämällä muistotaulun. Sen suunnittelussa oli mukana myös Gösta Serlachius. 

Talvisodan päätyttyä Kolhon tehtaan työntekijät olivat järjestäneet keskuudessaan rahankeräyksen sodassa kaatuneiden työtovereidensa muistokiveä varten. Vuorineuvos Gösta Serlachius oli Kolho Oy:n omistavan G. A. Serlachius Oy:n toimitusjohtaja ja tunnettu osallisuudestaan monien muistomerkkien rakennuttamiseen. Niinpä muistotaulun hankkimisesta käytiin kirjeenvaihtoa hänen kanssaan. Gösta Serlachius tarjoutui hankkimaan monumentin suunnitelman joltakin taiteilijalta. Kolholaisilla oli kuitenkin valmiina oma suunnitelma, jonka oli tehnyt tehtaan piirtäjä Meritähti.

Kustannukset oli tarkoitus kattaa kokonaan työtovereiden keräämin varoin, vaikka muistotaulussa mainittaisiinkin Kolho Oy. Gösta Serlachiukselle osoitetussa kirjeessä todetaan yhtiön jo auttaneen ja tukeneen kaatuneiden ja asepalvelukseen kutsuttujen omaisia niin monin tavoin, ettei sen odotettu osallistuvan muistotaulun hankintakuluihin.

Muistotaulun valmistamisesta oli saatu Liljeberg Oy:ltä hyvä tarjous, jonka mukaan sileän taulun hinnaksi olisi tullut 1 760 markkaa. Reliefiornamentein koristellun taulun hinnaksi olisi tullut 2 300 markkaa ja lisäksi kolme markkaa jokaisesta kirjaimesta. Rahankeräys oli edennyt siten, että kaiverretut kirjaimetkin voitaisiin tilata. Taulu oli tarkoitus paljastaa syyskuussa 1940.

Muistotaulu tehtiin marmorista. Se on kilven muotoinen, toisin kuin valtaosa viime sotiemme sankarivainajien pelkistetyistä tauluista. Taulun yläosassa on voluutan muotoinen reliefikoriste. Alaosan reliefissä uhrimaljan sivuilla olevien havunoksien muoto viittaa metsään ja metsäteollisuuteen ja on tuttu esimerkiksi myöhemmistä Vilppulan ja Pohjaslahden vaakunoista. Marmoritaulussa on yhdentoista Kolho Oy:ssä työskennelleen nimet ja teksti: Yhteisen isänmaamme ja yhtenäisen kansamme puolesta taistelussa vihollistamme vastaan kaatuneiden muistoksi asetimme tämän. Aseveljet Toverit ja Kolho o/y

Sankarivainajien muistotaulut ovat monelle tuttuja koulujen ja kirkkojen seiniltä. Usein niissä on teksti Isänmaan puolesta tai Pro patria. Monet muistotauluista on teetetty melko pienen yhteisön kuten koulun tai yrityksen kaatuneiden muistoksi. Toisaalta niissä ei useinkaan mainita, minkä tahon uhreja taululla halutaan kunnioittaa. Ajan saatossa muistotaulun taustayhteisö ja sijoituspaikka on saattanut lakata olemasta, minkä vuoksi taululle on pitänyt etsiä uusi sijoituspaikka. Joillain paikkakunnilla muistotaulu puolestaan on teetetty vasta 2000-luvulla.

Kolho Oy:n sankarivainajien muistotaulut talvi- ja jatkosodasta eivät ole olleet museossa esillä. Koska muistotauluilla on yhteisöllistä merkitystä ja niiden kuuluu olla yleisön nähtävillä, ne päätettiin vuonna 2016 luovuttaa takaisin Kolhon koululle, jossa ne ovat nyt esillä. Muistotaulut eivät enää kuulu Serlachius-museoiden kokoelmaan

Milla Sinivuori-Hakanen
tutkija

Talvisodassa kaatuneiden muistotaulu Kolhon koululla.
Talvisodassa kaatuneiden muistotaulu Kolhon koululla.