Ohjelma ja esiintyjät

OHJELMA

KEYNOTE-PUHUJAT

MATTHEW BIRO

Matthew Biro työskentelee modernin ja nykytaiteen professorina Michiganin yliopiston taidehistorian laitoksella, jonka osastonjohtajana hän työskenteli vuosina 2010–2016. 

Hänen julkaisuihinsa lukeutuvat Anselm Kiefer and the Philosophy of Martin Heidegger (1998), The Dada Cyborg: Visions of the New Human in Weimar Berlin (2009), Anselm Kiefer (2013) ja Robert Heinecken and the Art of Appropriation (2022). 

Biro kirjoittaa nykytaiteesta, elokuvasta ja valokuvauksesta muun muassa seuraaviin julkaisuihin: Artforum, Art in America, The Brooklyn Rail, Contemporary, Art Papers ja The New Art Examiner. Hänen uusin kirjaprojektinsa käsittelee videotaidetta.

HANNA JOHANSSON

Taidehistorioitsija, Helsingin yliopiston dosentti Hanna Johansson työskentelee nykytaiteen tutkimuksen professorina Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa.

Johansson on työskennellyt aiemmin Kuvataideakatemian dekaanina, Suomen Akatemian tutkijatohtorina sekä toiminut tutkijana Helsingin yliopiston taidehistorian ja sukupuolentutkimuksen oppiaineissa sekä Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkistossa (nyk. Kansallisgalleriassa).

Johansson on opettanut taidehistoriaa ja -teoriaa useissa yliopistoissa ja taidekouluissa. Lisäksi hän on työskennellyt eri museoissa, vapaana kuraattorina ja kriitikkona.

MUUT ESIINTYJÄT

VILLE HAKANEN

FT Ville Hakanen on postdoc-tutkija Helsingin yliopistossa. Hakanen väitteli vuonna 2022 antiikin Rooman eroottisen taiteen katsojuudesta ja sitä antiikissa kehystäneistä normeista. Hakasen tämänhetkinen tutkimus tarkastelee antiikin kuvaston käyttöä Suomen taiteessa identiteetin peilauspintana.

HETA KAISTO

FM Heta Kaisto on taidehistorioitsija, kuraattori ja Rauman taidemuseon museointendentti. Hän tekee taiteellisen tutkimuksen väitöstutkimusta Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa visuaalisen kulttuurin oppiaineeseen. Artikkelimuotoinen väitöskirja käsittelee tuhon ja myötävärähtelyn poetiikkaa ja pohtii taidehistorioitsijan roolia taiteellisena toimijana.

PILVI KALHAMA

FL Pilvi Kalhama valmistelee väitöstutkimusta Taide haastaa taidemuseon Turun yliopiston taiteen ja kulttuurintutkimuksen Juno-tutkijakoulussa. Väitöskirja on jatkoa hänen nykytaiteen vuorovaikutteisuutta käsittelevälle lisensiaatintutkielmalleen. Kalhama työskentelee museonjohtajana EMMA – Espoon modernin taiteen museossa.

SALLA MYLLYLÄ

Salla Myllylä on helsinkiläinen kuvataiteilija ja Taideyliopiston väitöskirjatutkija. Hän työskentelee paikkasidonnaisesti liikkuvan kuvan keinoin. Myllylä on valmistunut Vapaasta taidekoulusta 2009 ja Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta 2014. Hänen teoksiaan on esitetty näyttelyissä mm. Galleria Huuto Jätkäsaaressa, Frankfurter Kunstvereinissa ja Kunsthal Charlottenborgissa sekä festivaaleilla kuten Tampereen elokuvajuhlilla ja Japan Media Arts -festivaalilla. Hänen opinnäytteensä käsittelee rajausta kuvantekijän ja teoksen katsojan näkökulmasta.

MARIIA NISKAVAARA

Mariia Niskavaara on väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osastolla. Niskavaaran väitöskirjatyö käsittelee eläinten kuoleman ja sukupuuton esittämistä taiteessa. Hänen väitöskirjansa ensimmäinen artikkeli julkaistaan TAHITI-journaalin erikoisnumerossa Tila, ympäristö ja ruumis keväällä 2024. Toni R. Toivosen teoksista hän on kirjoittanut aiemmin toimiessaan kuraattorina Ateneumin kokoelmanäyttelyssä Ajan kysymys.

SANNA OJANNE

Sanna Ojanne valmistelee kuvataiteilija Kalervo Palsan (1947–1987) sarjakuvatuotantoa käsittelevää väitöskirjaa Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Hän on työskennellyt mm. Kajaanin, Keravan ja Kouvolan taidemuseoissa, ja kuratoinut useita niin kotimaisia kuin kansainvälisiä nykytaiteen näyttelyitä. Tällä hetkellä Ojanne on opintovapaalla työstään Imatran taidemuseon intendenttinä.

OSCAR ORTIZ-NIEMINEN

FT, TM Oscar Ortiz-Nieminen on taidehistorioitsija ja uskontotieteilijä. Hän työskentelee postdoc-tutkijana Koneen Säätiön rahoittamassa Kenen enkelit? -hankkeessa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Ortiz-Nieminen on tutkinut tilojen ja kuvien suhdetta yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin, kuten maallistumiseen ja moniarvoistumiseen.

LEENA MAIJA ROSSI

Leena Maija Rossi työskentelee sukupuolentutkimuksen professorina Lapin yliopistossa. Hän on taidehistorian ja sukupuolentutkimuksen dosentti Helsingin yliopistossa ja visuaalisen kulttuurin dosentti Turun yliopistossa. Hänen tutkimuskohteitaan ovat intersektionaalisuus ja queer sekä nykytaiteessa että mediakuvastoissa. 

Rossin viimeaikaisiin julkaisuihin kuuluvat Something is happening in and to the margins teoksessa Maiju Loukola ym. (toim.) Figurations of Peripheries through Arts and Visual Studies (2023); Feminiinisyys Tom of Finlandin muskelimiehissä, teoksessa Asta Kihlman (toim.) Tekstin nautinnosta: Kuvan luennasta kirjoittamisen aktiin (2022) sekä Kuvassa kumppanilajin kanssa, teoksessa Hanna Johansson & Anita Seppä (toim.) Taiteen kanssa maailman äärellä (2021).

INKERI SUUTARI

Inkeri Suutari on väitöskirjatutkija Turun yliopistossa. Hänen väitöskirjansa aihe on esoteerisuus ja vaihtoehtoinen henkisyys nykytaiteessa 2010- ja 2020-luvuilla. Suutari on valmistunut Filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta ja työskennellyt sen jälkeen mm. taiteilijavetoisen SIC-gallerian toiminnanjohtajana sekä Taideyliopisto Kuvataideakatemiassa. 

LAURA VAINIKKA

Laura Vainikka työskentelee monialaisesti taidegrafiikan eri menetelmien parissa, tarkastellen niiden fyysisiä ja käsitteellisiä reunaehtoja. Hänen teoksensa käsittelevät usein kysymyksiä havainnon ja kuvan lähtökohdista: kuinka kuva syntyy, missä se sijaitsee ja kuinka se suhteutuu näköhavaintoon. Vainikka on valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta vuonna 2013. Hänen teoksiaan on ollut esillä mm. Nordic Contemporary Print 2020 -näyttelyssä Ruotsissa, Galleria Hippolytessä ja Nuoret 2011 -näyttelyssä Taidehallissa Helsingissä.

JENNI VAUHKONEN

Jenni Vauhkonen on väitöskirjatutkija Turun yliopistosta, taidehistorian oppiaineesta. Hänen tutkimuksensa keskittyy elävien kasvien toimijuuteen ja muutosvoimaiseen potentiaaliin osana nykytaiteen teoksia. Teoreettisesti tutkimus perustuu posthumanismiin, fenomenologiaan ja uusmaterialistiseen taiteentutkimukseen.