Kultainen leikkaus

Maria Wiik, Vanha nainen sairasvuoteellaan, n. 1895–96, pastelli paperille, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Tomi Aho
Maria Wiik, Vanha nainen sairasvuoteellaan, n. 1895–96, pastelli paperille, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Tomi Aho
Albert Edelfelt, Kööpenhaminan ankkuripaikalta III, 1890, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Tomi Aho
Albert Edelfelt, Kööpenhaminan ankkuripaikalta III, 1890, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Tomi Aho

Harmoninen suhdeluku

Taiteilijat ovat eri aikoina pyrkineet sommittelemaan teoksiinsa ihanteelliset mittasuhteet. Kultainen leikkaus on ollut yksi suosituimmista keinoista. Kultainen leikkaus merkitsee taideteoksen sommittelussa ennen kaikkea yksityiskohtien suhdetta kokonaisuuteen. Olennaista on mihin kohtaan kuvaa hahmot tai esineet sijoitetaan.

Yksinkertaistettuna kultainen leikkaus tarkoittaa janan jakoa suhteessa 2:3. Tällöin janan pitemmän osan suhde lyhyempään on sama kuin koko janan suhde pitempään osaan.

Sijoittamalla useammat kuvan kohteet kultaisen leikkauksen mukaisesti voidaan katsojan huomio ohjata haluttuun kohtaan sekä luoda tasapainoinen kokonaisuus. Maalausta sommitellessa kultainen leikkaus toteutetaan jakamalla kuva korkeus- ja leveyssuunnassa kolmeen yhtä suureen osaan, jolloin syntyy ruudukko. Tämän jälkeen sijoitetaan tärkeimmät aiheet kolmansien ruutujen kohdalle sekä pysty- että vaakasuunnassa.

Maria Wiikin Vanha nainen sairasvuoteellaan -teoksessa naisen tunteita ilmaisevat hänen  kasvonsa ja kätensä. Molemmat on sommiteltu kultaisen leikkauksen mukaisesti. Jos jaat kuvan mielessäsi ruudukoksi, kasvot ovat vaakasuoraan oikealta vasemmalle katsottuna suunnilleen kolmannessa ja kädet pystysuoraan ylhäältä alaspäin laskettuna niin ikään kolmannessa ruudussa.

Taiteilijat eivät silti useinkaan noudata viivoitusta tai kultaisen leikkauksen mukaista sijoittelua orjallisesti. Yleensä kultainen leikkaus syntyy kuvaan aivan luonnostaan.

Lisätietoa

Kultaisen leikkauksen keksivät pythagoralaiset 500-luvulla eKr., todennäköisesti viisikulmiosta eli pentagrammista, jossa lävistäjien suhde sivuun jakautuu kultaisen leikkauksen mukaisesti. Kuviosta on erotettavissa kaiken kaikkiaan 200 kultaista leikkausta.

Kultaisen leikkauksen mittasuhteet näkyvät luonnossa esimerkiksi kukkien kasvustojen ja niiden sivuhaarojen välisissä suhteissa sekä simpukankuorien ja eläinten sarvien muodoissa.