Albert Edelfelt, Porilaisten marssi, 1892

TOUKOKUU 2013

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluu Albert Edelfeltin maalaus Porilaisten marssi (1892). Teos on monelle tuttu ja se lieneekin yksi tunnetuimmista suomalaisista taideteoksista. Teos kuvaa vuosina 1808–1809 käytyä Suomen sotaa, yhtä maamme historian murroskohdista. Sodan lopputuloksena Suomen valtiollinen yhteys Ruotsiin katkesi ja maa liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Vuonna 1854 syntyneelle Edelfeltille Suomen sodan tapahtumat edustivat menneisyyttä, mutta taiteilijalle historian suuret kertomukset ja kohtalonhetket tarjosivat hyviä aiheita. Vastoin odotuksia Edelfeltistä ei koskaan tullut varsinaisesti historiamaalaria, mutta aihepiiri oli kiehtova ja hän tarttui tilaisuuteen.

Taiteilija oli kuullut lapsuudessaan tarinoita Suomen sodan taisteluista ja niiden sankareista. Muistitiedon lisäksi hän perehtyi univormujen yksityiskohtiin. Edelfelt työskenteli kuin historiantutkija pyrkien rakentamaan käytössään olevan lähdemateriaalin pohjalta perustellun tulkinnan Suomen sodan tapahtumista.

Alun perin Porilaisten marssi oli tekijänsä huolellisen taustatyön tuloksena syntynyt historiamaalaus, mutta 1890-luvun lopun poliittisesti kiristyneessä ilmapiirissä Edelfeltin teoksen merkitys muuttui ja siitä muodostui isänmaallisesti latautunut teos. Sotilaat eivät marssineet enää Ruotsin kuninkaan, vaan suomalaisten itsemääräämisoikeuden puolesta.

Vuorineuvos Gösta Serlachius osti Porilaisten marssin vuonna 1928 rouva Ida Aspelin-Haapkylältä. Mitä hän maalauksen merkityssisällöstä ajatteli – sitä emme tiedä – mutta kaikesta päätellen teos oli hänelle mieleen. Bror Börjesonin vuonna 1936 maalaamassa muotokuvassa taiteenystävä Gösta Serlachius poseeraa taustallaan tutut lumisessa maisemassa marssivat sotilaat.

Suvi-Mari Eteläinen
Tutkija

Albert Edelfelt, Porilaisten marssi, 1892, guassi paperille, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Vesa Aaltonen.
Albert Edelfelt, Porilaisten marssi, 1892, guassi paperille, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Vesa Aaltonen.