Markiisitar ja paroni

Alkuperäistä rokokoota, uusrokokoota ja niiden moderneja tulkintoja yhdistelevä näyttely esittelee Ranskassa syntyneen leikkisän tyylin pohjoista ulottuvuutta.  

Pohjolassa uusrokokoon omaksuneiden taiteilijoiden Albert Edelfeltin, Gunnar Berndtsonin, Carl Larssonin ja Kristian Zahrtmannin teokset käyvät vuoropuhelua alkuperäisten rokokoon mestareiden: Antoine Watteaun, Alexander Roslinin ja Ulrica Paschin teosten kanssa.

Näyttelyssä on myös runsaasti rokokoo-esinteistöä: asuja, huonekaluja ja koriste-esineitä, joilla luodaan aikakauden tunnelmaa. Aito Meissenin posliini saa seuraa upeista rokokoo-asuista ja huonekaluista.

Rokokoon vaikutteista nykytaiteeseen kertovat ranskalaisen Emilie Mazeau-Langlaisin pahvista muotoilemat rokokoo-lipastot sekä Helena Hietasen peruukit, joiden innoittajana on ollut Ranskan kuningatar Marie Antoinette. Hannu Palosuon metalliveistokset ja maalaukset ovat kuin heijastuksia rokokoo-ajan kristallikruunuista.

Näyttelyssä on mukana teoksia, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet esillä. Niitä ovat muun muassa Yrjö Ollilan Madame de Pompadour -operettiin vuonna 1929 tekemät luonnokset.

Markiisitar ja paroni -näyttelyn on kuratoinut ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman, joka on erikoistunut 1800-luvun taiteeseen. Näyttelyn nimi Markiisitar ja paroni viittaa vanhan vallan ja uuden, teollisuudesta rikastuneen yläluokan välille syntyneeseen yhteyteen. Siinä kohtaavat maailmanhistorian viettelevin rakastajatar, markiisitar de Pompadour ja uudenaikainen paperiteollisuusparoni, joka omaksui sata vuotta myöhemmin Pohjolassa rokokoon ja aristokraattisen elämäntyylin.

Serlachius-museo Gösta 24.1.–26.4.2015