Malli ja hullu kuvailija

Serlachius-museo Gösta 14.6.2014—7.5.2017

Taidemuseo Göstan vanhan kartanon näyttelyssä Malli ja hullu kuvailija rikotaan rohkeasti perinteisen taidenäyttelyn rajoja. Kartanon yläkertaan on tehty kokonaistaideteos, jossa kaunokirjalliset tekstit yhdistyvät taideteoksiin ja ripustukseen.

Näyttelyn nimi Malli ja hullu kuvailija viittaa Akseli Gallen-Kallelaan, joka oleskeli ja työskenteli 1880-luvun lopulla Keuruulla Ekolan torpassa. Hän sai paikallisten mielissä hullun maineen ja kutsumanimen ”kuvailija”.

Näyttely esittelee suomalaista kultakauden taidetta ja modernismia taidehistorian aikajanaa seuraillen. Tällä kertaa Suomen taiteen tuttu tarina kerrotaan teosten mallien, eikä taiteilijoiden ja taidehistorian näkökulmasta. Suunvuoron saavat niin Ekolan isäntä Eerikki, Pariisin taidekoulussa poseeraava alastonmalli kuin työmiehen verkapöksyille laskeutunut perhonen.

Riikka Ala-Harjan fiktiivisten tekstien taustalla on faktoja taiteen historiasta. Monesti nimettömiksi jääneistä malleista ei tiedetä paljoakaan, mutta Ala-Harjan tekstien kautta pääsemme eläytymään aikakauteen ja maalausten kuvitteelliseen tekohetkeen.

Ala-Harjan tekstit valtaavat tavallista enemmän tilaa – ne levittäytyvät seinille maalausten joukkoon. Tavoitteena on kokonaistaideteos, jossa näyttelyarkkitehtuuri ja tekstit laajentavat taulun tarinan osaksi tilaa.

Näyttelyn kuraattorina on toiminut Serlachius-museoiden pääkuraattori Laura Kuurne. Sen visuaalisen ilmeen on luonut lavastaja Tarja Väätänen ja tekstit ovat kirjailija ja dramaturgi Riikka Ala-Harjan käsialaa.

Serlachius-museo Gösta 14.6.2014–7.5.2017

Julkaisu

Näyttelyjulkaisu Malli ja hullu kuvailija täydentää samannimistä näyttelyä. Kirjassa on myös englanninkielinen tekstitys.