Eric O. W. Ehrströmin luonnos Mäntän kirkon urkulehterin lasimaalaukseksi
LOKAKUU 2018
Mäntän kirkko täytti tänä syksynä yhdeksänkymmentä vuotta. Kirkon urkulehterillä, ulkoapäin katsottuna kirkon pääoven yläpuolella on pyöreä ikkuna, jonka lyijylasimaalauksen on suunnitellut taiteilija Eric O. W. Ehrström. Kyseisen lasimaalauksen luonnos kuuluu Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle 1930-luvun puolivälissä tulleeseen Eric ja Olga Ehrströmin testamenttilahjoitukseen, joka sisältää maalauksia, luonnoksia, painotöitä, koruja sekä muita arvoesineitä.
Mäntän kirkon vihkimisjuhlaa vietettiin 15. syyskuuta vuonna 1928 osana G. A. Serlachius Oy:n 60-vuotisjuhlallisuuksia. G. A. Serlachius Oy oli vastannut kirkon rakennuttamisesta ja kustannuksista. Kirkon rakennuspiirustukset olivat arkkitehti W. G. Palmqvistin käsialaa ja vuorineuvos Gösta Serlachius oli itse mukana suunnittelutyössä päättäen niin suurista linjoista kuin pienemmistäkin yksityiskohdista.
1920-luvulla kirkoista suunniteltiin usein yksilöllisiä kokonaistaideteoksia, joissa sisustuksen yksityiskohtien toteuttaminen annettiin eri taiteenalojen edustajien tehtäviksi. Näin tapahtui myös Mäntän kirkossa. Kirkon alttaritaulu sekä alttarin lasimaalaukset ovat taiteilija Alvar Cawénin käsialaa. Kirkon useat puureliefit ovat puolestaan taitelija Hannes Autereen veistämiä. Urkulehterin lasimaalauksen Gösta Serlachius antoi ystävänsä, taideteollisen monitaiturin Eric O. W. Ehrströmin suunniteltavaksi.
Ehrströmin luonnosteleman lyijylasityön keskellä, sinertävää taustaa vasten, on kirkon kustantaneen ja rakennuttaneen G. A. Serlachius Oy:n tunnusmerkki: siipensä levittänyt kotka, jonka alla lukee punaisin kirjaimin yhtiön nimestä käytetty lyhenne ”GAS”. Kotkaa ympäröi laskoksinen, valkoinen paperiliina. Paperiliina kuvastaa Mäntän tehtaiden tuottamaa paperia, jonka myymisestä kirkonkin rahoittamiseen käytetyt yhtiön varat olivat peräisin. Paperiliinaa pitelee kolme pientä enkelihahmoa, jotka ovatkin ainoat raamatulliset viittaukset kyseisessä lasityössä. Luonnosta kehystävät puna-vihreät ja sini-violetit reunukset.
Kyseisen luonnoksen mukaisen lasimaalauksen valmistuminen ja ehtiminen kirkkoon ennen sen vihkimistä ei ollut aivan itsestään selvää. Vain hieman yli kaksi viikkoa ennen kirkon vihkitilaisuutta Gösta Serlachius lähetti Eric O. W. Ehrströmille kirjeen, jossa hän ilmoitti kirkon olevan jo lähes valmis, mutta joutuvansa ”suru sielussaan” huomauttamaan, että urkulehterin lasimaalaus vielä puuttuu. Gösta Serlachius myös pyysi Ehrströmiä ilmoittamaan välittömästi milloin lasimaalaus toimitettaisiin. Viestiään tehostaakseen Gösta Serlachius kirjoitti kirjeen loppuun olevansa vastentahtoinen jättämään kirkon keskeneräiseksi ja että kaikista eniten tuskaa tuottaisi, mikäli juuri Eric O. W. Ehrström olisi kirkon keskeneräiseksi jäämiseen syyllinen.
Gösta Serlachiuksen huoli kirkon valmistumisesta on ymmärrettävää sikäli, että Mäntän seurakunnan perustamista ajanut G. A. Serlachius Oy oli lupautunut rakentamaan Mäntän seurakunnalle kirkon, jonka oli ollut määrä valmistua jo vuoden 1925 toukokuussa. Yhtiön taloudellisten vaikeuksien vuoksi kirkon rakentamiselle oli saatu valtioneuvoston päätöksellä kolme vuotta lisäaikaa. Mitä ilmeisimmin Gösta Serlachiuksen kirje Eric O. W. Ehrströmille tuotti toivotun tuloksen, sillä kirkon vihkiäisissä urkulehterin lyijylasimaalaus oli paikallaan.
Eric O. W. Ehrströmin suunnittelema lyijylasimaalaus teetettiin helsinkiläisessä S. Wuorion maalausliikkeessä, niin kuin valtaosa 1920- ja 1930-lukujen lasimaalauksista. Enemmistö kyseisen ajanjakson lasimaalauksista toteutettiin myös nimenomaan kirkkoihin. Ehrströmin Mäntän kirkkoon suunnittelema lasimaalaus eroaa kuitenkin aiheeltaan muista saman ajan kirkollisista lasimaalauksista, sillä niiden aiheet olivat usein tiukan raamatullisia. Ehrströmin suunnittelemaa lasimaalausta voikin tulkita kirkon rakennuttajatahosta muistuttavana muistolaattana tai -merkkinä. Mänttäläiset olivat paperiyhtiön kotkan siipien suojissa sunnuntaimessuunkin mennessään.
Iida Luukkonen
Arkistoassistentti
Lähteet:
Gösta Serlachiuksen kirjearkisto, Serlachius-museot, arkistokokoelma.
Knapas, Marja Terttu. Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917–1970 (2006).
Koivisto, Kaisa. ”Perinteen tuntua 1920- ja 1930-luvun kirkoissa”. Teoksessa Suomalaisia lasimaalauksia(2006).
Mönkkönen, Mauri. Mäntän historia 1860–1947 (1992).
