Mäntän kaupungin pöytästandaari

TAMMIKUU 2023

Pöytästandaari on perinteinen kuntien antama huomionosoitus. Sellaisen sai myös vuorineuvos Gustaf Serlachius Mäntän kaupunginhallituksen päätöksellä joulukuussa 1986. Pykälä oli otsikoitu ”Vuorineuvos Gustaf Serlachiuksen siirtyminen toisiin tehtäviin.” 

Vuoden 1986 aikana G. A. Serlachius Oy:n Mäntän tehtailla oli tapahtunut kaupungin tulevaisuuteen kauaskantoisesti vaikuttaneita asioita. Sellutehtaan pelastusoperaatio päätyi laajaan saneeraustoimenpiteiden sarjaan. Suurin uutinen oli Metsäliiton Teollisuus Oy:n ja G. A. Serlachius Oy:n fuusioituminen vuoden vaihteessa yhteen Metsä-Serla Oy:ksi. 1.1.1987 tapahtuneen fuusion myötä Gustaf Serlachiuksesta tuli Metsä-Serlan hallituksen puheenjohtaja

Kaupunginjohtajan kunnalliskertomuksen esipuheesta ja paikallislehden mielipidekirjoituksista heijastui epävarmuus tulevasta. Mielialoja nostavia uutisia oli kuitenkin luvassa jo seuraavan vuoden lopulla. Yli 25 vuotta palvelleen PK 8:n tilalle päätettiin rakentaa Euroopan tehokkain pehmopaperikone PK 1 ja maailman nopein rullakone. 

G. A. Serlachius Oy ja Mänttä elivät vuosikymmeniä tiivistä yhteiseloa. On tuskin liioiteltua sanoa, että kaupunkia ei olisi ollut olemassa ilman tehdasta. Mäntän kauppalan vuoden 1957 kunnalliskertomuksessa todetaan: ”Koko yhdyskuntamme kasvu on tapahtunut tämän seutumme ainoan teollisuusyhtymän mukana ja rinnalla.” 

Mäntän kaupungin pöytästandaarissa on kankaalle painettuna Olof Erikssonin suunnittelema Mäntän vaakuna. Kauppalanoikeudet saanut Mänttä järjesti vuonna 1949 vaakunan suunnittelukilpailun, jonka voitti Erikssonin Erämaan ilves -niminen ehdotus. Kaupunki Mäntästä tuli 1.1.1973 – eli tasan 50 vuotta sitten.

1.1.2009 Mäntän kaupunki liittyi Vilppulan kuntaan ja näin muodostui Mänttä-Vilppulan kaupunki. Uuden kaupungin vaakunaksi valittiin Vilppulan kunnan vaakuna. Vaakunan valinnasta käytiin vilkasta keskustelua vielä vuonna 2014, mutta kaupunginvaltuusto päätti äänin 24–11 olla korvaamatta nykyistä vaakunaa entisellä Mäntän kaupungin ilvesvaakunalla. 

Monet kunnat ovat ottaneet viestinnässä, markkinoinnissa ja osin virallisissa asiakirjoissakin käyttöön vaakunoiden sijaan ja ohella erilaisia logoja ja tunnuskuvioita. Historioitsija Mauri Mönkkösen mukaan ennen omaa vaakunaa Mäntän epävirallisina symboleina toimivat erilaiset tehtaan tunnuskuvat, kuten GAS:in kotkalogo. 

Pöytästandaarit ovat menettäneet jossain määrin suosiotaan, mutta niitä ei ole kokonaan unohdettu. Ylen Helsingin lipputehtaasta tekemän jutun mukaan pöytäviireille riittää kysyntää. Niitä antavat huomionosoituksina ja lahjoina kuntien lisäksi muun muassa yhdistykset, yhteisöt ja yritykset omilla tunnuksillaan varustettuina. 

Katri Tolonen
Amanuenssi

Lähteet
Laurila, Kari K. (1996). Liputus. Helsinki: Helsingin Lipputehdas.

Liputustieto. Käsikirja yksityisille, yrityksille, virastoille ja kaikille liputuksesta kiinnostuneille (2017). Toim. Ahonen, Antti & Mero, Sini. Helsinki: Suomalaisuuden liitto ry.

Heraldiikan opas (1998). Toim. Kimmo Kara. Porvoo: Suomen Heraldinen Seura ry. 

Mönkkönen, Mauri (1998). Mäntän historia 1948–1992. Mäntän kaupunki ja Mäntän seurakunta.

Mäntän kunnan, kauppalan ja kaupungin kunnalliskertomukset vuosilta 1922–1986.

Mänttä-Vilppulan kaupungin arkisto (Mäntän kaupunginhallituksen kokouspöytäkirja 1.12.1986; Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston kokouspöytäkirja 15.9.2014).

Yle 18.2.2018. Pöytäviirien valmistus ja vaihto käy edelleen vilkkaana. https://yle.fi/a/3-10051049