Intian pääministeri Jawaharlal Nehru Mäntässä
KESÄKUU 2022
Suuri vieras kävi, oli Tehdas ja me -lehden kuvareportaasin otsikko, kun ”Mänttä joutui valtakunnalliseen ja kansainväliseenkin valokeilaan” kesäkuussa 1957. Intian pääministeri Jawaharlal Nehru saapui Kuoreveden lentokentälle DC3-koneella keskiviikkoaamuna 19. kesäkuuta ulkoministeri Johannes Virolaisen seurassa. Kentällä oli vastassa G. A. Serlachius Oy:n johtaja R. Erik Serlachius ja joukko lehtimiehiä, joita poliisi piti loitommalla vieraasta. Turvatoimet vaikuttavat valokuvien perusteella vaatimattomilta.
Mäntässä Nehrulle esiteltiin tehdasta, pääkonttoria, Mäntänvuorta ja Tammikankaan asuntoaluetta, jossa vieraat pääsivät Teofiilus Rajamäen kotiin sisälle asti. Vieraat ehtivät käväistä myös Serlachiusten maatilalla Huhkojärvellä, jonne oli järjestetty tyttöjen voimisteluesitys. Vuorenmajalla lehtimiehet ”miehittivät kameroineen heti lujat asemat niin, että Nehru ja vuorineuvoksemme joutuivat kovaan ristituleen.” Nehru tuntui olleen tyytyväinen näkemäänsä ja hän puolestaan valloitti mänttäläiset vaatimattomuudellaan, tiesi Tehdas ja me -lehti. Hänen persoonansa näytti valloittaneen myös vuorineuvoksen puolison ja tyttäret, jotka vilkuttivat kuninkaallisesti lentokoneeseen nousevalle vieraalle.
Nehru, joka oli itsenäistyneen Intian ensimmäinen pääministeri, teki kolmipäiväisen vierailun Suomeen ja kävi samalla myös muissa Pohjoismaissa. Suomessa hän kävi muun muassa Lastenlinnassa ja eduskunnassa ja tapasi presidentti Kekkosen. Pääministerinä Nehru käynnisti laajat taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset, jotka auttoivat Intiaa järjestäytymään yhtenäiseksi ja nykyaikaiseksi valtioksi. Hänellä oli vaikutusvaltaa myös kansainvälisessä politiikassa.
Mäntän vierailu saattoi liittyä Intian Punjabissa vuosina 1957–58 toteutettuun Suomen ensimmäiseen kahdenkeskiseen kehityshankkeeseen, joka syntyi Nehrun Suomen vierailun seurauksena. Kaksi suomalaista metsä- ja metsäteollisuuden asiantuntijaa vieraili reilun puoli vuotta Luoteis-Intiassa Dehra Dunin metsäntutkimuslaitoksessa, jossa he tutustuivat Himalajan havupuumetsiin. Neljä intialaista metsänhoitajaa vietti puolestaan stipendiaattivuoden Suomessa. Yhteistyön taustalla oli ajatus suomalaisen suunnittelu- ja koneviennin edistämisestä, jos alueelle olisi perustettu vuoriston havupuita käyttäviä sellu- ja paperitehtaita.
Nehru tunnettiin rauhanomaisten kansainvälisten suhteiden lähettiläänä. Pienen Suomen kehitys- ja muu yhteistyö nähtiin keinona rakentaa rauhaa maailmaan. Tie tähän oli inhimillisen oikeudenmukaisuuden edistäminen ja kaikkien ihmisten yhtäläinen oikeus päästä nauttimaan taloudellisesta ja sivistyksellisestä hyvinvoinnista. Tähän ihmiskunnalla olisi edellytykset, jos se hukkaisi vähemmän voimiaan sotavarusteluihin.
Presidentti Kekkonen viittasi Nehrun vierailuun uudenvuoden puheessaan 1958. Intian pääministerin lisäksi Suomessa vierailivat samoihin aikoihin myös Neuvostoliiton johtajat Nikolai Bulganin ja Nikita Hruštšov. Hyviä ulkosuhteita uhkasi kuitenkin kiihtyvä asekilpavarustelu. ”Vaikka kaikki kansat haluavat rauhaa, epäluottamus ja pelko ovat johtaneet siihen, että rauha katsotaan voitavan turvata ainoastaan aseistautumalla avaruuteen saakka.”
Helena Hänninen
Tutkija
Lähteet:
Tehdas ja me 3/1957
Virtanen, Rauli. Kaivoja Köyhille? Suomalaisen Kehitysyhteistyön Vuosikymmenet. WSOY, 2013.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/07/kekkonen-patisteli-puolueita-yhteistyohon-uudenvuodenpuheessaan-1958
