Anselm Kiefer, Väinämöinen Ilmarinen, 2018, emulsio, öljyväri, akryyliväri, sellakka, köysi ja lyijy kankaalle, 280 x 380 cm, copyright: Ⓒ Anselm Kiefer.
Anselm Kiefer, Väinämöinen Ilmarinen, 2018, emulsio, öljyväri, akryyliväri, sellakka, köysi ja lyijy kankaalle, 280 x 380 cm, copyright: Ⓒ Anselm Kiefer.

Anselm Kieferin teos Väinämöinen Ilmarinen esille Serlachius-museo Göstaan

Serlachiuksen taidesäätiön hankkima Anselm Kieferin teos Väinämöinen Ilmarinen (2018) täydentää 24.3. alkaen Kartanon klassikot -kokoelmaripustusta taidemuseo Göstassa. 

Anselm Kieferin teokset ovat usein monumentaalisia niin aiheiltaan kuin kooltaankin. Myös Väinämöinen Ilmarinen on suurikokoinen työ. Siinä nähdään Kieferille ominaiseen tapaan sotatannerta muistuttava lohduton maisema, jonka etualalla ovat sukellusvene ja lentokone: Tietäjä Väinämöinen esittäytyy sukellusveneenä, taivaankannen takoja, seppä Ilmarinen lentokoneena. 

Teos on ensimmäinen Kieferin Kalevala-aiheisista teoksista museokokoelmiin myyty teos. Serlachiuksen taidesäätiö osti teoksen Yhdysvaltain kautta. Kiefer lahjoitti teoksen Janne Gallen-Kallela-Sirénin johtaman Albright-Knox-taidemuseon laajennushankkeen rahoituskampanjaan. Sirén ehdotti, ettei teosta huutokaupattaisi, vaan sitä tarjottaisiin Suomen julkisiin kokoelmiin, aluksi Serlachiukselle, museolle, joka oli muutamaa vuotta aikaisemmin järjestänyt merkittävän Kiefer-näyttelyn. Näin teos voisi päätyä Suomeen, Kalevalan ja suomalaisen Kalevala-taiteen syntysijoille. 

Nykytaiteen merkittävimpiin nimiin lukeutuva Anselm Kiefer tutkii taiteessaan ihmiskunnan suuria kysymyksiä historiaan, kirjallisuuteen ja filosofiaan pohjautuen. Myös Suomen kansalliseepos Kalevala on puhuttanut Kieferiä jo pitkään: ”Luin Kalevalaa 1970-luvun lopulla ja 80-luvun alussa. Viime aikoina olen jälleen viettänyt aikaa Kalevalan runojen parissa ja myös maalannut eepokseen liittyviä teoksia.” 

Hänen mukaansa Kalevala, samoin kuin saksalainen Nibelungen laulu ja muinaisegyptiläinen tarusto ja muut suuret mytologiat pyrkivät hahmottamaan ja kuvaamaan maailman kokonaisuutena. ”Tällainen maailman kokonaisvaltainen kuvaaminen on tänä päivänä vaikeaa, koska maailma on sirpaloitunut emmekä näe sitä kokonaisuutena”, hän pohtii.