Akseli Gallen-Kallela – Omakuva, 1897

TAMMIKUU 2015

Kuka on tuo tuimailmeinen mies, jonka silmät katsovat vinosti oikealle? Kuvassa on taiteilija, joka tutkii peilistä kuvaansa ja samalla piirtää sitä. Silmät rekisteröivät tarkasti sen, mitä nyt näemme. Miehen katse on valpas ja hän näyttäisi liikuttelevan hieman päätään.

Piirroksen mies on 32-vuotias Axel Gallén (1865–1931), joka vajaa kymmenen vuotta myöhemmin otti käyttöön suomalaisemman taiteilijanimensä Akseli Gallen-Kallela. Piirroksen tekopaikka on ateljeekoti Ruoveden Kalela.

Kuvaa piirtäessään taiteilijalla ei ollut kädessään paperia ja kynää, vaan kuva syntyi pienelle, pohjustetulle kuparilevylle (10,6 x 8,1 cm). Paperille kuva saatiin vasta, kun se painettiin, vedostettiin. Syntymässä on siis grafiikanvedos.

Taiteilija on merkinnyt laattaan vasemmalle alas monogramminsa ”AGK” ja tekovuoden 1897. Kyse on etsauksesta eli viivasyövytyksestä, joka syntyy, kun pohjustetulle laatalle piirretyt viivat syövytetään happoliuoksessa. Laatan pesun jälkeen sen pintaan levitetään painoväri. Kun liika väri on poistettu, piirrosuriin jäänyt painoväri siirtyy prässin puristuksesta paperille.

Gallén halusi myös itse opetella teoksen vedostamisen. Laatan piirtäminen ja vedostaminen olivat hänelle yhtä tärkeitä, aikaa ja taitoa vaativia työvaiheita. Vaikka Gallén on vedostanut grafiikanvedoksensa itse, hän ei merkinnyt niihin kirjaimia T.p.l.á (ranskaksi Tirée par l’astiste), joka kertoisi, että teoksen painaja on sama kuin teoksen tekijä. 1890-luvulla ei vielä ollut tapana merkitä vedoksiin myöskään sitä, kuinka monta vedosta laatasta oli otettu. Merkintätavat vakiintuivat vasta myöhemmin.

Gallénilla oli Ruoveden Kalelassa oma grafiikan välineistö. Hän aloitti puupiirroksista, joissa ei tarvitse käsitellä happoja. Metalligrafiikan, syväpainovedosten tekoon tarvittiin prässi, jonka taiteilija hankki 1895 Lontoon matkaltaan. Taidegrafiikan teknisiin ja ilmaisullisiin mahdollisuuksiin hän oli tutustunut aiemmin Berliinissä.

Gallen-Kallelaa pidetään suomalaisen taidegrafiikan uranuurtajana. 1890-luvulla Suomessa taidegrafiikan asema oli heikko, eikä ostajia ollut. Uransa aikana Gallén teki taidegrafiikan ohella myös käyttögrafiikkaa kuten ex libriksiä, julisteita sekä kuvituksia.

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmassa Akseli Gallen-Kallela on keskeinen taiteilijanimi. Kaikkiaan säätiöllä on 180 Gallen-Kallelan teosta, joista taide- ja käyttögrafiikkaa 50 kappaletta.

Vuosi 2015 on Akseli Gallen-Kallelan juhlavuosi, sillä tänä vuonna Suomen taiteen kultakauden mestarin syntymästä tulee kuluneeksi 150 vuotta.

Marjo-Riitta Simpanen
Taidehistorioitsija