Helene Schjerfbeck, Wilhelm von Schwerinin kuolema, 1927

HELMIKUU 2015

Helene Schjerfbeckin teos Wilhelm von Schwerinin kuolema on J. L. Runebergin samannimiseen runoon perustuva historiamaalaus. Schjerfbeck teki siitä kaikkiaan kolme eri tulkintaa.

Runo julkaistiin vuonna 1860 Vänrikki Stoolin tarinoiden toisessa osassa. Runebergin runoteos kuvaa vuosina 1808–1809 käydyn Suomen sodan tapahtumia ja oli ilmestyessään merkittävä kaunokirjallinen esitys Suomen historiasta. Oravaisten taistelussa syyskuussa 1808 kuolettavasti haavoittuneen, vasta 15-vuotiaan nuorukaisen tarina on teoksen keskeisiä kohtauksia.

Runouden ohella myös 1800-luvun maalaustaide katsoi menneisyyteen. Vuosisadan arvostetuin kuvataiteen laji oli historiamaalaus, jonka aiheena olivat historian suuret käännekohdat ja toisaalta kaunokirjalliset aiheet. Wilhelm von Schwerinin hahmo sopi näihin molempiin.

Helene Schjerfbeck teki aiheesta kaiken kaikkiaan kolme maalausta, joista kaksi ensimmäistä edustavat historiamaalauksen lajityyppiä. Maalatessaan ensimmäisen, luonnosmaisen versionsa vuonna 1879 hän oli 17-vuotias. Toinen versio syntyi vuonna 1886, jolloin parikymppinen Schjerfbeck oli ehtinyt opiskella jo jonkin aikaa Parissa ja omaksua naturalistisen esitystavan. Objektiivisuuteen ja totuudenmukaisuuteen pyrkinyt naturalismi oli historiamaalauksen keskeinen ilmaisukeino, ja vuoden 1886 versiossa Schjerfbeck on kuvannut koruttomasti ja ikään kuin toteamalla nuoren vainajan ympärille kokoontuneita surijoita.

Viimeisen tulkintansa aiheesta Schjerfbeck maalasi vuonna 1927, jolloin toisen ja kolmannen version välillä oli ehtinyt kulua yli neljäkymmentä vuotta. Tuona aikana Helene Schjerfbeck oli elänyt ja työskennellyt Ranskassa ja Englannissa, matkustellut mm. Italiassa, Itävallassa ja Venäjällä. Suomessa hän toimi piirustuksenopettajana Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä, kunnes muutti vuonna 1902 Hyvinkäälle ja pysytteli siellä seuraavat 15 vuotta matkustamatta minnekään, tietoisesti erossa Helsingin taidepiireistä, omaa persoonallista maalaustapaansa kehittäen.

Taiteilijan tärkeä yhdyshenkilö Hyvinkään ulkopuolella oli taidekauppias Gösta Stenman, jonka aloitteesta Schjerfbeck työsti uustulkintoja muutamista 1880-luvun teoksistaan, kuten Toipilaasta (1888). Tähän teoskokonaisuuteen kuuluu myös Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin kuuluva, järjestyksessään kolmas Wilhelm von Schwerinin kuolema.

Teoksessa näkyy hyvin Schjerfbeckin taiteessa Hyvinkään-vuosina tapahtunut kehitys. Sommittelu on aikaisempaa tiukempi rajautuen vainajan ylävartaloon ja häntä lähimpänä istuvaan upseeriin. Myös vuonna 1886 valmistuneen version naturalistisesta ilmaisusta on luovuttu. Tilalle on tullut Schjerfbeckin teoksille ominainen pelkistetty, litteistä väripinnoista ja niiden välisistä hienovaraisista siirtymistä rakentuva teos, jossa esimerkiksi huippuvalokohtiin viitataan enää muutamalla näennäisen satunnaisella, mutta todellisuudessa tarkoin harkitulla vaalealla väriläiskällä.

Ajatus isänmaansa puolesta henkensä antaneesta nuoresta sotasankarista oli aiheena hyvin runebergiläinen, mutta vuoden 1927 versiossa historia ja teoksen kaunokirjallinen viittauskohde ovat väistyneet taka-alalle. Schjerfbeckin maalauksen päähenkilö ei ole nuorena kuollut Wilhelm von Schwerin, vaan hänen vierellään istuva upseeri, joka näyttää hiljentyneen pohtimaan elämän haurautta ja sodan mielettömyyttä.

Suvi-Mari Eteläinen
Tutkija