Eric O. W. Ehrström ja valtakunnan tunnukset

TAMMIKUU 2017

Kun Suomen valtiopäivät julisti maan itsenäiseksi 6.12.1917, ei valtiomuodosta käyty keskusteluja. Keväällä 1917 asetettu perustuslakivaliokunta, jossa kaikki puolueet olivat edustettuina, oli ollut yksimielisesti tasavallan kannalla. Mutta kansalaissodan jälkeen alettiin epäillä, oliko kansa kypsä demokratiaan ja tasavaltaiseen hallitusmuotoon. Perustuslaillinen monarkia sai vankan kannatuksen.

Suomessa virinnyt vilkas keskustelu ja kiista valtiomuodosta johti kuningasmielisten voittoon. Lokakuussa 1918 Hessenin prinssi Friedrich Karl valittiin Suomen kuninkaaksi. Pääkaupunki valmistautui kuninkaan tuloon: juhlatoimikunta suunnitteli kaupungin koristelua, liikkeiden ikkunoihin teetettiin kuningasparin valokuvia.

Taiteilija Eric O. W. Ehrström osallistui tähän kuten moneen muuhunkin maamme taide-elämää tarvitsevaan hankkeeseen. Hän suunnitteli tulevalle kuninkaalle kruunun ja valtiaan hoviväelle puvut. Kruunu oli tyylikkään yksinkertainen; materiaaleina kulta, platina, emali ja Karjalan helmet. Suomen saksalaismielinen ja monarkistinen hallitus väistyi joulukuussa, Mannerheim valittiin valtionhoitajaksi ja Ehrström siirtyi sulavasti suunnittelemaan tasavallan tunnuksia.

Eduskunta oli säätänyt lain Suomen lipusta 29.5.1918. Sen mukaan Suomen valtiolippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkealla pohjalla merensininen (ultramariini) risti. Risti jakaa lipun neljään yhtä korkeaan suorakulmaiseen alaan. Ristin keskellä on Suomen vaakuna.

Tätä vaihetta oli edeltänyt lippukomitean ehdotus kokopunaisesta lipusta, jossa oli vaakunaleijona kullankeltaisin ja valkoisin sävyin. Kansalaissodan jälkeen punainen lippu ei tullut kuuloonkaan.

Eric O. W. Ehrström oli valittu kesäkuussa 1918 taiteilijajäseneksi Valtion Sinettikomiteaan, joka päivitti itsenäistyneen Suomen viranomaisten ja laitosten sinetit. Ehrström sai uudistaa myös Suomen senaatin sinetin ja hän piirsi Suomen vaakunaleijonan niin kutsutun normaalimuodon. Esikuvana oli vanhin tunnettu Suomen leijona Kustaa Vaasan hautamuistomerkistä Uppsalan tuomiokirkosta 1500-luvun lopulta. Ehrströmin normaalimuodosta tuli lähes esikuvansa näköinen.

Aiheesta on monia variaatioita Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmissa. Luovempaa otetta edustaa leijona, jolla on pullo kainalossa ja pikari kädessä. Kuvan alla on Ehrströmin teksti: ”Till diskusionen om Finlands vapen. Tag steget fullt ut och gör det med detsamma tidsenligt!”

Ehrström oli taiteilijajäsenenä myös vuonna 1919 perustetussa lippukomiteassa. Sen tehtävänä oli määritellä Suomen lipun värisävyt sekä valtiolipussa oleva Suomen vaakunan malli. Ehrströmin luonnoksissa ja myös ensimmäisessä hyväksytyssä mallissa vaakunan kilven päällä oli kruunu. Se tuntui vuonna 1918 luontevalta, kun kuningaskuntakysymys oli esillä. Valtioneuvosto kuitenkin päätti alkuvuodesta 1920, että kruunu ei sovi Suomen tasavallan vaakunaan. Ehrström sommitteli lipun vaakunan uudelleen. Malli oli käytössä vuoteen 1978.

Helena Hänninen
tutkija

Lähde: Hyrsky, Tuomas 1994, Eric O.W. Ehrströmin heraldinen tuotanto. Taideteollinen korkeakoulu. Taiteen lisensiaatintyö.