Akseli Gallen-Kallela, Tohtori E. W. Lybeckin muotokuva

HEINÄKUU 2015

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön uusimpia taidehankintoja on Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) suurikokoinen Tohtori E. W. Lybeckin muotokuva. Luonnosmainen öljyväriteos on maalattu kankaalle lennokkaasti siveltimellä ja palettiveitsellä. Erikoista maalauksessa on mallin sisäänpäin kääntynyt, verhottu katse.

Lähes samanikäiset Akseli Gallen-Kallela ja Edvard Wilhelm Lybeck (1864–1919) tunsivat jokseenkin hyvin toisensa. Tiedossa ei ole, onko maalaus tehty Helsingissä vai Lybeckin luona Vilppulan Elämänmäessä, josta on vesiteitse matkaa Ruoveden Kalelaan vain reilut parikymmentä kilometriä.

E. W. Lybeck aloitti lääkärinä Helsingin Töölössä äitinsä, lääkärinleski Sofia Lybeckin perustamassa Kammion hoitokodissa. Tutustuminen Leo Tolstoin oppeihin antoi uuden suunnan hänen elämälleen, kun hän kiinnostui vitalismista ja luonnonmukaisista hoidoista, möi Kammion ja perusti pohjoisen Hämeen ikimetsien keskelle luontaishoitoihin erikoistuneen Elämänmäen parantolan.

Valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Elämänmäkeen tuli hoidettavaksi mieleltään häiriintyneitä pitkäaikaissairaita. Heidän lisäkseen Lybeckiltä haettiin apua mitä erilaisimpiin vaivoihin, joita olivat esimerkiksi uupuminen, hermostuneisuus, erilaiset neuroosit, reuma, krooniset kivut, depressiot, nivelkivut, unihäiriöt, ruoansulatusvaivat ja päänsärky.

Parantolan vilkkainta aikaa oli 1910-luvun alkupuoli, jolloin potilaita saapui ulkomaita myöten rautateitse Vilppulan aseman kautta tai laivalla. Tavallisin hoitoaika oli kolmesta viikosta kuukauteen. Hoitona oli kasvispohjainen ravinto, valo- ja ilmakylvyt, vesi-, savi- ja sähköhoidot, paasto, liikunta ja liikehoidot, hieronta, meditaatio ja työterapia mutta myös uskonnollinen parantaminen.

Elämänmäki toimi kaikkiaan kolmetoista vuotta ajalla 1904–1917. Viimeiset elinvuotensa Lybeck hoiti lääkärin tointa Kirvun parantolassa Karjalan Kannaksella. Hänen oma henkinen terveytensä alkoi rakoilla ja hän kuoli vain 54-vuotiaana oman käden kautta vuonna 1919.

Metsittynyt parantolan ympäristö on nykyisin Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvaa vanhojen metsien suojelualuetta. Suuri kansallisromanttinen päärakennus on poissa ja mäen päällä seisoo Lybeckin syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi pystytetty Eino Koiviston suunnittelema muistokivi.

E. W. Lybeck on haudattu Vilppulan hautausmaalle. Hauta sai 1976 Koiviston suunnitteleman graniittipaaden, johon on hakattu Lybeckin jylhä profiili. Vilppulankosken rannassa voi törmätä erikoisen näköiseen hirsirakennukseen, joka ei ole venevaja, vaan Elämänmäen halkoliiteri, jonka suunnittelijaksi on arveltu Akseli Gallen-Kallelaa.

Marjo-Riitta Simpanen
Tutkija