TAKOn valmistama mallipakkaus

HUHTIKUU 2024

Sileäpintaisessa TAKO Tampere -laatikossa on kauniit värit ja tyylikäs painatus. Laatikon etupuolella on Tampereen keskustassa sijaitsevan tehtaan siluetti. 

Laatikon toiselle puolelle on painettu teksti: ”TAKO Chromokarton, gedruckt und lackiert” (painettu ja lakattu kromokartonki). Serlachius-museon kokoelmista löytyvä esine on valmistettu näytekappaleeksi G. A. Serlachius Oy:n TAKOn aaltopahvitehtaan saksankielisille markkinoille.

Fredrik Idestam perusti puuhiomon Trädsliperi Aktiebolaget i Tammerfors Tammerkosken alajuoksulle vuonna 1865. Insinööri Ernst Otto Brander osti puuhiomon 1877 ja uuden yhtiön nimeksi tuli Tammerfors Takfiltfabriks Aktiebolag. Tehtaalla valmistettiin mm. raakapahvia, kattohuopaa ja pinkopahvia.  

Vuonna 1911 tehdas aloitti aaltopahvin valmistuksen ensimmäisenä Suomessa. 1930-luvun alussa uudistettu tehdas alkoi tuottamaan taivekartonkia, voimapahvia, rakennuspahvia, laatikoita ja niiden raaka-aineita. TAKO Oy:ksi nimensä vaihtanut yritys liitettiin G. A. Serlachius Oy:hyn vuonna 1940 – reilut 20 vuotta sen jälkeen, kun GAS oli hankkinut tehtaan osake-enemmistön.

1950–1960-luvun vaihteessa TAKOn tuotanto oli jakaantunut kahteen osaan: kartongin valmistukseen ja kartongin jalostukseen kuljetus- ja myyntipakkauksiksi. Tehtaan päätuotteita olivat taivekartonki, kromokartonki sekä ruskea aalto- ja voimapahvi. Yhtiö seurasi alan teknistä kehitystä Yhdysvalloissa ja alkoi valmistamaan kromokartonkia ensimmäisenä Pohjoismaissa vuonna 1957.

Taivekartonkia käytettiin kulutuspakkausten valmistukseen. Kromokartongista, eli päällystetystä taivekartongista, tuli nopeasti kysytty tuote maailmanmarkkinoilla erityisesti hyvien painatusominaisuuksien vuoksi. Tehtaalla oli kolme kartonkikonetta, joista kahteen asennettiin 1950–1960-lukujen vaihteessa ns. sively- ja päällystyslaitteet. Vuonna 1965 uusittiin myös kolmas kone uusimalla märkäpää, suurentamalla kuivausosaa ja asentamalla kromokartongin valmistamiseen tarvittavat laitteet. 

TAKOn valmistaman kartongin raaka-aineena käytettiin oman puuhiomon tuottamaa massaa, Mäntän tehtaalla tuotettua sulfiittiselluloosaa ja jätepaperia, jonka käyttäjänä TAKO oli Suomen suurimpia. Vuonna 1964 TAKOn tuotanto oli yli 90 000 tonnia kartonkia vuodessa, josta ulkomaille vietiin 75 prosenttia. TAKOn markkina-asema kromokartongin valmistajana säilyi Euroopassa hyvänä koko 1960-luvun ajan. Idestamin perustamasta seitsemän työntekijän puuhiomosta oli kasvanut sadassa vuodessa yli tuhannen työntekijän tuotantolaitos.

Katri Tolonen
amanuenssi

Lähteet:
Bo Ahlskog & Seppo Katajamäki: ”Tako ja taivekartongin valmistuksen kehitys 1950–2010”. www.puunjalostusinsinöörit.fi
G. A. Serlachius Oy:n arkisto, Tako, Serlachius-museot.
Kari, Risto (1990): 125 vuotta TAKO. Metsä-Serla, Takon kartonkitehdas.  

Kromokartongista valmistettu TAKO Tampere -mallipakkaus, Serlachiuksen arkistokokoelmat. Kuva: Serlachius, Sampo Linkoneva
Kromokartongista valmistettu TAKO Tampere -mallipakkaus, Serlachiuksen arkistokokoelmat. Kuva: Serlachius, Sampo Linkoneva
Kansio aaltopahvinäytteitä. Vuonna 1957 hankittu aaltopahvikone uudistettiin vuonna 1963. Koneen tuotantokyky nostettiin 50 prosentilla tuottamaan yli 30 000 tonnia aaltopahvia vuodessa. TAKOn aaltopahvituotanto siirtyi Lielahteen vuonna 1971, Serlachiuksen arkistokokoelmat. Kuva: Serlachius, Sampo Linkoneva
Kansio aaltopahvinäytteitä. Vuonna 1957 hankittu aaltopahvikone uudistettiin vuonna 1963. Koneen tuotantokyky nostettiin 50 prosentilla tuottamaan yli 30 000 tonnia aaltopahvia vuodessa. TAKOn aaltopahvituotanto siirtyi Lielahteen vuonna 1971. Serlachiuksen arkistokokoelmat. Kuva: Serlachius, Sampo Linkoneva
TAKOn tuotannon kasvaessa käyttövoimaa tarvittiin entistä enemmän. Vuonna 1961 rakennettiin uusi höyryvoimalaitos. Päähankkijoina olivat Svenska Maskinverken ja GAS:n konepaja Mäntässä, josta toimitettiin mm. kaikki pumput laitteineen ja suurin osa rautarakenteiden osista. Serlachiuksen kuvakokoelma. Kuvaaja: Staf.
TAKOn tuotannon kasvaessa käyttövoimaa tarvittiin entistä enemmän. Vuonna 1961 rakennettiin uutta höyryvoimalaitosta. Päähankkijoina olivat Svenska Maskinverken ja GAS:n konepaja Mäntässä, josta toimitettiin mm. kaikki pumput laitteineen ja suurin osa rautarakenteiden osista. Serlachiuksen valokuva-arkisto. Kuva: Staf.