Suomen kuvalehden muoti- ja ruokapalsta, 1917

MAALISKUU 2016

Taiteilijapariskunta Eric O.W. ja Olga ”Olli” Ehrström pitivät muoti- ja ruokapalstaa Suomen Kuvalehdessä vuonna 1917. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön arkistossa on käsikirjoituksia ja piirroksia näihin palstoihin. Tekstit ovat lyijykynällä ruotsiksi kirjoitettuja. Kansion päällä lukee ”Mode och mat”.

Suomen Kuvalehti oli perustettu vuoden 1916 lopulla, ja sen ensimmäinen päätoimittaja Matti Kivekäs toimitti sitä töölöläisen kaksion makuuhuoneessa. Aluksi hänellä ei ollut muita apunaan.  Hän kirjoitti, haastatteli, taittoi ja luki korrehtuurin. (Risto Lindstedt, SK 47/2006) Kivekkään kausi jäi lyhyeksi. Hänet ammuttiin sisällissodassa 4.4.1918 Tampereella, jossa hän toimi sanitäärinä Punaisen Ristin sidonta-asemalla.

Epäselvää on, kuinka Ehrströmit päätyivät Suomen Kuvalehden avustajiksi. Pääkaupungin kulttuuripiirit olivat pienet, ja ehkä Eric O. W. Ehrström oli lavean luonteensa vuoksi kaikille tuttu. Hän oli myös aitoja ylittävä taiteilija ja kulinaristi. Arvatenkin Ehrströmin taiteilijapariskunta lukeutui niihin eteviin henkilöihin, joihin näytenumerossa viitataan.

Suomen Kuvalehden näytenumero ilmestyi joulukuussa 1916. Lukijoille suunnatussa artikkelissa todettiin, etteivät he painata etukäteen luetteloa avustajistaan. ”Pyrkimyksemme on kuitenkin pitää lehtemme lukijoiden hyväksi maamme parhaat voimat ja kyvyt liikekannalla. Ja iloksemme voimmekin jo edeltäpäin sanoa, että lukuisat eri aloilla toimivat etevät henkilöt ovat luvanneet lehdellemme avustusta, tervehtien uutta tulokasta mieltymyksellä.” (SK, näytenumero, joulukuu 1916)

Suomen Kuvalehden Muotiosasto n:o 1 ilmestyi heti lehden kolmannessa numerossa 13.1.1917. Siinä O. Ehrström esittelee piirroksin ja tekstillä Talven kuosit 1917. ”Kalliista ajasta huolimatta täytyy meidän olla kuosikkaasti puettu, se ei suinkaan ole helppoa aikana, jolloin liikeyhteys muihin maihin on katkaistu”, hän kirjoitti. ”Muotilehdet saapuvat meille ikäänkuin kaikuna kaukaisista maista, jotka luovat maailman kuosit ja joista me saamme pääasialliset pukuaineksemme. Mutta siitä huolimatta emme voi olla kaikua kuulematta, vaan tahdomme olla ’chic’.”

Suomen Kuvalehti ilmestyi joka lauantai. Maaliskuussa 1917 Eric O.W.Ehrströmin teemana oli peruna. ”Huolimatta siitä, että perunoista voidaan valmistaa epälukuinen määrä erilaisia ruokalajeja, tapaa meillä ainoastaan harvoin vaihtelua.” Ehrström tarjoaa herkullista vaihtelua, kuten ruskeutettu peruna (Pommes de terre au beurre noir), paahdettu peruna, paholaisen peruna, vaivaisukon pyörykät  ja 12 muuta ohjetta. Arkistossa olevat ohjeet on kirjoitettu käsin ruutupaperille otsikolla Om Potatis.

Olli Ehrström piirsi ja kirjoitti maaliskuussa 1917 vielä mekkopuvuista, joiden esittely on runsauden pulan tähden vaikeata. ”Vain hiukan kekseliäisyyttä ja mielikuvitusta käyttäen voi kuka tahansa pienillä keinoilla saada vaihtelua aikaan rajattomasti.”

31.3.1917 ilmestyneeseen lehteen Olli Ehrström on piirtänyt kuvan puvut. Vasemmalla on villakankainen arkipuku, jossa on valkoinen kaulus. Iltapuku on mustasta sametista ja mustasta tyllistä kivihiilikoristein. Keskellä on tynnyrikuosinen tanssiaispuku kalpeansinisestä silkistä. Chiffon on samaa väriä. Koristeina tummansinisiä samettinauhoja. Oikealla on kävelypuku villakankaasta sekä tikkauksilla koristettu kevätkappa.

Elokuussa 1917 ilmestyneessä muotiosastossa Olli Ehrström pakisee muodista iäkkäille naisille. ”Kaikki te hyvät, rakkaat äitikullat, jotka uhraudutte tytärtenne tähden, innokkaasti tahtoisin pyytää teiltä kaikilta: olkaa yhä vieläkin hiukan, vain aivan hiukan naisellisen turhamaisia, huolimatta iästänne ja suurista huolistanne. Älkää ajatelko, että sellainen on turhaa, että vähätpä itsestänne väliä kunhan lapset vain ovat somia.”

Viimeinen, “Syyskauden kuoseja” -otsikolla varustettu juttu ilmestyi syyskuun 29. päivän lehdessä. Avustajasopimus oli ehkä määräaikainen, ja talvea kohti ajat ja aiheet muuttuivat raskaammiksi.

Helena Hänninen
tutkija