Seinämaalaus Sommitelma Mäntylinnalle

HEINÄKUU 2021

Mäntylinna-nimisen kerrostalon päädyssä oleva Tuomas Korkalon teos Sommitelma Mäntylinnalle toivottaa taidekaupunkiin saapuvat vieraat tervetulleiksi. Abstraktin taiteen historian juurista versonut teos tekee kunniaa myös rakennukselle, joka edustaa 1950-luvun modernismia. 

Rovaniemellä asuva kuvataiteilija Tuomas Korkalo saapui Mänttään huhtikuussa 2021 työstämään suurikokoista seinämaalausta Mäntylinna-nimisen rakennuksen päätyyn. Abstraktin maalaustaiteen parissa työskentelevä taiteilija tutkii töissään muotoa, rytmiä ja väriä tilassa. 

Innoituksensa Korkalo kertoo hakevansa mm. venäläisestä avantgardesta. Kun vertaa Korkalon maalauksia vaikkapa ukrainalais-venäläisen abstraktin taiteen pioneerin Kazimir Malevitšin teoksiin, on historiasta poimittu roolimalli selvästi nähtävissä. Malevitš perusti vuonna 1915 suprematismi-nimisen taidesuuntauksen, jonka kannattajat loivat teoksia geometrisilla perusmuodoilla. 

Venäläisiä esikuvistaan poiketen Korkalo luo maalauksiinsa illuusion kolmiulotteisista kappaleista tilassa. Pituus, leveys ja syvyys sekä tarkka värinkäyttö hahmottavat niiden muotoa. Mäntylinnan julkisivun sommitelmassa on parikymmentä eri värisävyä, talon päädyn sinistä pohjaväriä ei ole muutettu. Keveän näköiset kappaleet näyttävät leijuvan sinisellä pohjallaan hieman eri nopeuksilla. Kappaleiden eri suuntiin kurottava liike tuokin kuviin tavallaan neljännen ulottuvuuden – ajan. 

On jännittävää havainnoida, mihin suuntiin kappaleet tässä Korkalon rakentamassa kuvan avaruudessa kulkevat. Onko liike sysätty matkaan työntelemällä palikoille vauhtia vai vetääkö jokin voima niitä magneetin lailla puoleensa ja millä nopeudella? Osa näyttää lähestyvän kohti, ulos seinästä, kun taas osa painuu hitaasti kauemmas luoden illuusion syvyydestä.

”Sommitelmalla halusin tehdä tasaiselle seinälle illuusion avaruudesta ja keveydestä. Tilan, jossa on liikettä ja ilmavuutta. Vaikka sommitelma pohjautuu perspektiiveihin, tapahtuu muotojen sisällä pieniä ”vinksahduksia”, nämä luovat ehkä hieman surrealististakin tunnelmaa”, kertoo Korkalo itse luomastaan liikkeen vaikutelmasta. 

Serlachius-residenssi järjesti seinämaalausta varten avoimen haun, johon saatiin 129 ehdotusta 28 eri maasta. Tuomas Korkalon sommitelma vei valintaraadin huomion, sillä siitä aistii Mäntylinnan rakennuksen 1950-luvun modernistisen hengen ja se nostaa hienolla tavalla talon päädyn esiin. Lopullisen valinnan toteutettavasta teoksesta teki Mäntylinnan taloyhtiö.

Nykyään Mäntylinna on määritelty kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi rakennukseksi. Tilanne ei aina ole ollut sama. Tiina Nyrhinen, Mäntän kuvataideviikkojen toiminnanjohtaja, muistelee vuotta 1995, jolloin Mäntylinnan kaikki asunnot otettiin taiteen käyttöön Ilkka Juhani Takalo-Eskolan kuratoimassa näyttelyssä. 

”Tuohon aikaan, 1990-luvun taloudellisen laman aikoina puhuttiin jopa talon purkamisesta, mutta kesänäyttelyn myötä kiinnostus taloa kohtaan kasvoi niin, että rakennus saikin jäädä paikoilleen ja se toimii nykyään itsenäisenä asunto-osakeyhtiönä.” 

Seinämaalaus on tuotettu Mänttä-Vilppulan kaupungin, Asunto Oy Mäntän Mäntylinnan ja Serlachius-residenssin yhteistyönä ja se liitetään osaksi Serlachiuksen taidesäätiön nykytaidekokoelmaa.

Laura Kuurne
Näyttely- ja kokoelmapäällikkö