Helene Schjerfbeck, Ryöväri paratiisin portilla, 1924–25

HEINÄKUU 2020

Helene Schjerfbeck (1862-1946) kirjoitti ystävälleen Einar Reuterille lokakuussa 1924: “… olen alkanut maalata selkää, nuori talonpoika täkäläiseltä tilalta on istunut jo kaksi kertaa mallina. Miten kaunista, vahva lihaksikas selkä – ja niin hauska maalata uutta.” Maalaus syntyi talven kuluessa, ennen taiteilijan muuttoa Hyvinkäältä Tammisaareen.

Schjerfbeckin mallina istui maatalon isäntä Alku Jaakkola, josta Hyvinkäällä kerrotaan anekdoottia, miten hän myöhemmällä iällä esittäytyi: ”oon Jaakkolan alku ja loppu” – perheeseen ei siunaantunut jälkikasvua.  Maalauksesta oli tarkoitus tulla Kristus-kuva, mutta työn edetessä taiteilija alkoi nähdä mallinsa uudessa valossa: ”Huomasin, että hän näyttää nuorelta satyyrilta.” Kuva muuttui, ja samalla sen tunnelma muuttui. Alun perin päätä ympäröivä gloria vaimeni varjokehäksi sulautuakseen tummaan taustaan, paratiisin suljettuun porttiin. Teoksesta oli tullut inhimillinen ja maallinen, Kristus-hahmo oli kääntynyt ryöväriksi. 

Ryöväri paratiisin portilla oli valmistumisaikaansa nähden poikkeuksellinen mieskuva. Sen maalasi 62 vuotta täyttänyt naistaiteilija. Kautta taidehistorian oli totuttu näkemään sensuelleja naismalleja miesmaalarien katseen kohteena. Päinvastainen asetelma oli ennenkuulumatonta 1920-luvun Suomessa. Schjerfbeck katsoo kuvauksensa kohdetta, verevää miesmallia ihaillen tämän lihallista kauneutta. Mitään ujouteen tai äidillisyyteen viittaavaa kuvasta on turha hakea. Voimakkain värein ja intensiivisellä muodon käsittelyllä, jossa ääriviiva häivyttyy väriin, aikaansaadaan vahva tunnelataus. Se on sukua modernisteille, Paul Gauguinille, Vincent van Goghille ja Kees van Dongenille, joiden tuotantoa taiteilija näihin aikoihin opiskeli tilaamiensa taidelehtien välityksellä.

Helene Schjerfbeck jätti Ryöväri-maalauksensa tietoisesti harjoitelman asteelle, sillä hän epäili, että toinen päällemaalauskerta olisi heikentänyt vaikutelmaa. Maalaus oli ensi kertaa esillä näyttelyssä vasta 1940-luvun puolivälissä. Yleisö ei luultavasi olisi ollutkaan valmis vastaanottamaan teosta vielä sen valmistumisaikana. Taidekauppias Gösta Stenman, Schjerfbeckin tukija ja hänen uransa edistäjä, tunsi teoksen, vaikka se ei missään vaiheessa ollut esillä hänen salongissaan. Ryöväri-maalauksen kuva-aihe on yksi kolmesta exlibriksestä, jotka Stenman tilasi Schjerfbeckiltä.

Muutto Hyvinkäältä Tammisaareen kesällä 1925 piristi taiteilijan mielialaa, joskin se oli fyysisesti raskas kokemus. Hän valmisteli sitä kuukausia. Isokokoinen Ryöväri paratiisin portilla ei mahtunut taiteilijan muuttokuormaan, sen hän jätti Hyvinkäälle, hyväsydämisen tohtori Erkki Caloniuksen haltuun. Tohtori Calonius oli tarjonnut Schjerfbeckille tämän äidin kuoltua pienemmän huoneiston, jossa taiteilija asuin viimeiset kuukautensa Hyvinkäällä. Calonius oli auttanut taiteilijaa myös hankkimalla malleja ja välittämällä hänen maalauksiaan asiakaskunnalleen. Siinä sivussa karttui hänen omakin taidekokoelmansa. Ryöväri paratiisin portilla kulki perintönä Caloniuksen suvussa 2000-luvulle saakka. Lontoolaisen huutokauppakamarin kautta teos vaihtoi kertaalleen omistajaa, ennen kuin se päätyi Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan vuonna 2015.

Tarja Talvitie
Kokoelmapäällikkö