Olga Gummerus-Ehrström, Fazerin Pihlajanmarjakarkkien etiketti

JOULUKUU 2015

”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.” Tämä sanonta oli varmaankin Olga Ehrströmin mielessä, kun hän suunnitteli Fazerin pihlajanmarjan makuisille marmeladeille tuote-etiketin. Sadussahan kettu kurkottelee houkuttelevan punaisiin marjoihin, mutta kun ei ylety niihin, se toteaa pettyneenä: ”Happamia ne kuitenkin ovat”.

Olga “Olli” Ehrström (1876-1938) oli lahjakas taiteilija, josta aikalaiskollegojen mukaan olisi tullut maamme johtavia naistaiteilijoita, jollei hän olisi uhrannut uraansa miehensä takia. Helsingin Sanomissa hänet mainittiin yhtenä huomattavimmista Taideyhdistyksen kevätnäyttelyyn 1914 osallistuneista naistaiteilijoista. Olga Gummerus opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1892-1898 ja sen jälkeen Pariisissa Academie Colarossissa. Pariisissa hän tapasi myös tulevan miehensä Eric O.W. Ehrströmin.

Taiteilijapariskunnan tuotantoa tuli testamenttilahjoituksena Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle 1930-luvulla. Lahjoituksessa on noin 470 Olga Ehrströmille attribuoitua teosta tai luonnosta.

Olga Ehrström oli muotokuvien maalaajana omimmillaan. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös mm. interiöörejä, lasimaalauksia ja käyttögrafiikkaa. Taidesäätiön kokoelmissa on toistakymmentä Fazerille suunniteltua aihetta, joiden käyttöön otto ajoittuu Oy Karl Fazer Ab:n arkistosta saadun tiedon mukaan aikavälille 1908-1923.

Karl Fazer oli hankkinut koulutuksen Pietarissa ja ehti työskennellä myös Berliinissä ja Pariisissa ennen kuin palasi 25-vuotiaana kondiittorimestarina kotikaupunkiinsa Helsinkiin. Suklaalevyjen ja -konvehtien valmistamisen hän aloitti 1894, tehdasmainen makeisten valmistus alkoi kolme vuotta myöhemmin. Makeiset pakattiin upeisiin pakkauksiin, joiden kuvittajina oli nimekkäitä taiteilijoita Akseli Gallen-Kallelaa myöten.

Olga Ehrströmin suunnittelema Pihlajanmarja-marmeladin etiketti ajoittunee vuosiin 1908–1918. Kuva on pelkistetty, ja siitä on karsittu kaikki epäolennainen. Pihlaja hahmottuu rungolla ja muutamalla lumen ja marjojen painosta notkuvalla oksalla. Lumi on erotettu valkoisesta pohjasta siluettimaisella sinisellä taivaalla ja ketun tassujen painalluksilla.

Pihlajanmarja-marmeladin valmistus aloitettiin 1895 reseptillä, jonka Karl Fazer oli tuonut mukanaan Venäjältä. Alkuperäinen makeinen sisälsi pihlajanmarjaa, mutta sittemmin resepti on muuttunut ja samalla nimi lyhentynyt Pihlajaksi. Jouluksi valmistetaan noin 25 miljoonaa Pihlaja-marmeladia. Ne ovat suomalaisten suosikkeja vuosikymmenestä toiseen, eivätkä suinkaan happamia.

Lähteenä käytetty http://www.fazergroup.com/fi/tietoa-meista/history

Helena Hänninen
tutkija