G.A. Serlachius -yhtiön olympia-aiheinen kaitaliina

ELOKUU 2016

Helsingin olympialaiset vuonna 1952 kuuluu Suomen merkittävimpiin tapahtumiin. Tärkeä kansainvälinen arvokilpailu näkyi myös arkisissa paperituotteissa. G. A. Serlachius Oy:n Mäntän tehtaan valmistama Kisa-kaitaliina on taltioitu Serlachius-museoiden esinekokoelmaan.

Kreppipaperista valmistettu kaitaliina on kuvioitu punavihreillä ja siniruskeilla piirroskuvilla, jotka esittävät olympialajeja. Kahdentoista piirroksen kokonaisuus on noin 60 cm:n pituinen, ja se toistuu rullana myydyssä liinassa yhtenäisenä kuvanauhana. Rullan leveys on noin 34 cm. Nykypäivän kuitukankaisiin kertakäyttöliinoihin verrattuna materiaali on ohutta; se muistuttaa paremminkin terveydenhuollossa käytettävää tutkimuspöydän suojapaperia.

Olympialajeista kuvituksessa ovat mukana painonnosto, nyrkkeily, kuulantyöntö, keihäänheitto, jalkapallo, seiväshyppy, voimistelu, soutu, moukarinheitto, paini, korkeushyppy ja kiekonheitto. Tilastojen valossa lajien valinta on mitä luontevin: monissa niistä Suomi oli menestynyt mitaleille saakka 1900-luvun alkupuoliskolla. Juoksun puuttuminen liinan kuvitusaiheista hieman yllättää, olihan Suomelle tullut siitä mitali vuodesta 1912 lähtien kaikissa kesäolympialaisissa ennen toista maailmansotaa. Lontoossa 1948 suomalaiset eivät kuitenkaan yltäneet lajissa palkintokorokkeelle, joten Helsingin olympiavuonna viimeisimmästä juoksun olympiamitalista oli kulunut jo 16 vuotta. 

Kisa-kaitaliinassa monen kuvan taustalle on piirretty olympiastadionin yleisömeri ja lippurivi. Poutapilvien kumpuilevat ääriviivat luovat mielikuvan aurinkoisen sinivalkoisesta taivaasta. Yksittäisistä piirroksista löytyy kuvailevia yksityiskohtia. Painia esittävässä kuvassa kamppailee suomalainen urheilija, jota katsomon eturivissä seuraa kaksi pukuun ja kravattiin sonnustautunutta hahmoa. Korkeushyppykuvasta voi löytää pari väljään urheiluasuun pukeutunutta toimitsijaa ja kuulantyöntöä valokuvaa suorastaan agenttimainen mies popliinitakissa ja hatussa. Helsingin stadionin tornin tunnistettava hahmo liittää piirrokset Suomen ensimmäisiin ja toistaiseksi ainoisiin olympialaisiin.

Kaikki kuvituksen urheilijat ovat miehiä. Naisten kisaaminen erityisesti yleisurheilussa oli ollut 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla Suomessa kiistanalainen asia. Sitä pidettiin muun muassa epäesteettisenä ja siveettömänä. Tuota näkemystä edustava urheilujournalismi muokkasi asenteita, ja yleinen mielipide naisten kilpaurheilua kohtaan oli kielteinen. Vuoden 1924 kesäolympialaisissa Pariisissa Suomen kisajoukkueessa ei ollut naisia lainkaan. Neljä vuotta myöhemmin mukana oli pari uintilajeissa kilpaillutta naista. Naisyleisurheilijat pääsivät edustamaan Suomea vasta Berliinissä 1936. Koska naiskilpailijoita oli kovin vähän, on selvää, ettei mitaleitakaan tullut lähellekään samaan malliin kuin miesten sarjoissa. Ensimmäisen olympiamitalin kesälajeissa voittanut suomalainen nainen oli Kaisa Parviainen, joka sai keihäänheitossa hopeaa Lontoossa vuonna 1948.

Helsingin olympialaisiin liittyviä tuotteita valmistivat monet yritykset. G. A. Serlachius Oy valmisti kreppipaperista kaitaliinan lisäksi lautasliinoja vastaavanlaisella piirroskuvituksella sekä olympiarenkailla kuvioituina. Ne poikkeavat varsin miehisellä kuvituksellaan muista, lähes poikkeuksetta feminiinisillä aiheilla kuvioiduista kattaustuotteista.  

Milla Sinivuori-Hakanen
tutkija