Gösta Serlachiuksen, Odessan konsulin diplomaattipassi vuodelta 1918

ELOKUU 2018

Gösta Serlachius seikkaili elo-syyskuussa 1918, ensimmäisen maailmansodan yhä jatkuessa, diplomaattisissa ja kaupallisissa tehtävissä Ukrainassa. Suomen senaatti oli myöntänyt Serlachiukselle diplomaattipassin. Sen avulla hän pääsi solmimaan kauppasuhteita ja etsimään uusia markkinoita suomalaiselle paperille, jonka kauppa oli kärsinyt suuresti Venäjän markkinoiden sulkeutuessa vallankumouksessa.

Ukraina oli julistautunut Venäjän vallankumouksen ja monivaiheisen tapahtumasarjan jälkeen itsenäiseksi 22.1.1918. Suomen edustajaksi Kiovaan perustettavaan lähetystöön valittiin Herman Gummerus, joka oli osallistunut vuonna 1916 perustetun ”Venäjän sortamien kansojen Liiton” toimintaan ja tunsi henkilökohtaisesti ulkomailla toimivia ukrainalaisia johtajia. Gummerus laati myös kirjoitelman Suomesta ja sen vapausliikkeestä, jossa nähtiin yhtäläisyyksiä Ukrainan tilanteeseen. Se käännettiin ukrainan kielelle ja julkaistiin sikäläisessä aikakauslehdessä.

Vastaperustettu Suomen Paperitehtaitten yhdistys piti tärkeänä paperikaupan järjestämistä Ukrainan kanssa. ”Kaksi yhdistyksen edustavinta miestä”, vapaussodassa ansioituneet eversti Gösta Serlachius ja kenraalimajuri Rudolf Walden tarjoutuivat itse lähtemään Ukrainaan. He arvelivat tehtävänsä helpottuvan huomattavasti, jos he voisivat esiintyä sinne lähetettyinä konsuleina. Niinpä Serlachius matkusti elokuussa 1918 Suomen hallituksen määräämänä konsulina ”ad interin” Odessaan, jonne hän perusti konsulaatin. Sen käytännön hoito uskottiin konsulaatin sihteerille. Walden nimitettiin konsuliksi Kiovaan. Suomen Paperitehtaitten yhdistys perusti omat konttorinsa Kiovaan, Odessaan, Harkoviin ja Rostoviin ja sai senaatin tukemana hoitaakseen paperikaupan ja siihen liittyvän vaihtokaupan Ukrainaan.

Matka Kiovaan eteni Berliinin kautta, jossa herrat Serlachius ja Walden neuvottelivat paperin läpikulkuoikeuksista ensimmäisen maailmansodan keskusvaltojen miehittämien alueiden kautta. Elokuun 20. päivänä he olivat saaneet asiansa hoidetuksi, nousivat Varsovan pikajunaan ja ”päivällisaikaan 22. päivänä saavuimme perille Kieviin, jossa oli juhlallinen vastaanotto asemalla”, muisteli Herman Gummerus.

Perille päästyä alkoivat hankalat neuvottelut, joiden tuloksena saatiin aikaiseksi kauppasopimus. Sen mukaan Suomen Paperitehtaitten yhdistys möisi vuoden 1918 aikana Ukrainaan 10–16 miljoonaa kiloa paperia, ja vastakaupaksi Suomeen saataisiin sokeria. Ukrainassa oli todellinen paperipula ja ostohalu oli sen vuoksi tavaton.

”Toinen toistaan seuraavina iltoina näin herrojen Waldenin ja Serlachiuksen tulevan hotelliimme silmät ilosta loistaen. He olivat taas saaneet myydyksi niin ja niin monen miljoonan arvosta”, muisteli Gummerus. Syyskuun 20. päivä, jolloin paperi-sokeri-sopimus syntyi, matkustivat Walden ja Serlachius Berliiniin saadakseen asiansa selvitetyksi myös saksalaisten kanssa. Sopimusvaltakirja allekirjoitettiin ja näytti siltä, että oli saatu alkuun tuottava tavaranvaihto Suomen ja Ukrainan välillä.

Gummerus kirjoitti ahkerasti raportteja, mutta epäili oliko ulkoasiaintoimituskunnassa montakaan virkamiestä, joita Ukrainan tilanne kiinnosti. ”Näitä poliittisia tiedoituksia varten ei minua ja kahta etevintä teollisuusmiestämme oltu lähetetty Kieviin, vaan siksi, että Paperitehtaiden yhdistys ja sen kautta koko maa saisi tilaisuuden ansaita rahaa ja Suomi saisi vastavuoroon lievitystä elintarvepulaansa”, hän totesi.

Gummerus oli selvittänyt myös yleisen kauppasopimuksen saamista, ja tilanne oli lupaava. ”Mutta oli kohtalon tahto”, että kauppasopimus tuli haudatuksi, samoin suurella vaivalla aikaansaatu sokeri-paperi-sopimus. Suomesta lähti ensimmäinen paperierä marraskuussa 1918, mutta sen kuljettaminen kävi mahdottomaksi Saksan aselevon vuoksi. Paperi jäi odottamaan Riikaan, josta bolshevikit ryöstivät sen tammikuussa 1919. Ukrainassa valta siirtyi venäläisten tukemalle kansantasavallalle.

Helena Hänninen
tutkija

Lähteet:
Gummerus, Herman, Ukrainan murrosajoilta. Jyväskylä 1931.
Juva, Einar W., Rudolf Walden 1878-1946. Porvoo 1957.