Lohduttomana kuun pinnalla

MARRASKUU 2020

Kesällä 2019 Serlachius-museo Göstan pääsisäänkäynnin edustalle Mänttään pystytettiin monumentaalinen pronssiveistos, jonka kyltti kertoi teoksen tiedot: Matthew Day Jackson, Magnificent Desolation, 2013. Syksyn tullen, amerikkalaistaiteilijan retrospektiivisen näyttelyn päättyessä, veistosmonumentti saikin jäädä paikoilleen. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö oli ostanut teoksen kokoelmaansa.  

Matthew Day Jackson (s. 1974) on usein hyödyntänyt taidehistoriaa näynomaisissa teoksissaan. Maa-näyttely Göstan paviljongissa esitteli apokalyptista kauhukuvastoa ekokatastrofin jälkeisestä maailmasta. Museon ulkopuolelle sijoitettu Magnificent Desolation oli osa näyttelyä, joskin sen taustalta löytyy toisenlainen tarina.

Muuan episodi 1300-luvulla Ranskan ja Englannin välillä riehuneesta satavuotisesta sodasta on tullut tunnetuksi Auguste Rodinin (1840–1917) tekemän muistomerkin ansiosta. Piiritetty Calais’n satamakaupunki Englannin kanaalin varrella oli nälkäkuoleman partaalla. Pelastaakseen kaupunkinsa asukkaat sen kuusi johtavaa porvaria antautui Englannin kuningas Edwardille, joka oli luvannut heidän henkeään vastaan säästää muut kaupunkilaiset. Edward vaati, että johtajat astuivat kaupungin porteista paljasjaloin, nöyrinä, hirttosilmukka valmiina kaulassaan voittajansa eteen luovuttaakseen kaupungin avaimet – ja henkensä. Tarina sai onnellisen käänteen: Englannin kuningatar vetosi Edwardiin uhrattavien porvarien puolesta. Taikauskossaan hän pelkäsi, että miesten kuolema olisi huono enne hänen syntymättömälle lapselleen.

Kun Calais’n kaupunki 500 vuotta myöhemmin halusi juhlistaa kuuden porvarinsa sankarillista tekoa, aihe kilpailutettiin, ja Auguste Rodinin voittanut suunnitelma Calais’n porvarit toteutettiin vuonna 1889. Vastoin aikakautensa klassistista taidekäsitystä Rodin sijoitti kuusi veistoshahmoaan tasaiselle maanpinnalle – ei suinkaan korkealle jalustalle, kunniaa säkenöiden ja allegoristen hahmojen ympäröiminä, mikä oli tavallista tuohon aikaan. Rodin halusi näyttää heidän vapaaehtoisen uhrautumisensa sankaruutena. Hän ei esitä uljautta ja tahdonvoimaa, vaan kärsimystä, ahdistusta ja fatalismia. Jacksonin sanoin Rodin kuvaa heidät: ”ikuisesti raahustaen loputtomassa kiirastulessa”.

Matthew Day Jacksonin tulkinta Rodinin Calais’n porvareista alleviivaa hahmojen yksinäisyyttä ja pelkoa. Jackson kuvasi Rodinin teoksen älypuhelimensa kameralla pienellä resoluutiolla. Hahmot toteutettiin mallintamalla mustavalkoisista kuvista. Jalustan esikuvana on Yhdysvaltain avaruusohjelman Apollo 11 miehistön laskeutumispaikka kuun pinnalla. Jacksonin veistoshahmot seisovat, kuin eroosion tai ydinlaskeuman kuluttama retkikunta, vailla yksilöllisiä piirteitä, ikuisiksi ajoiksi juuttuneena vieraaseen aikaan ja paikkaan.

Tarja Talvitie
Kokoelmapäällikkö