Riiko Sakkinen, Los moimoi de Fuengirola, 2023–2024, yksityiskohta installaatiosta. Kuva: Israel Galán

Riiko Sakkinen tutkii suomalaisuutta Los moimoi de Fuengirola -näyttelyssään

Serlachius Pääkonttori | 15.6.2024–16.2.2025

Taiteilija Riiko Sakkinen syventyi Espanjan Fuengirolassa asuvaan suomalaisyhteisöön vuoden kestäneessä antropologisessa tutkimusprojektissaan. Siitä syntyneessä näyttelyssä etsitään suomalaisuuden substanssia Välimeren rannalle kehittyneestä Fugen utopiasiirtokunnasta, jossa siniristiliput liehuvat ja kiinalaistenkin pitämät kioskit myyvät lonkeroa.

Fuengirolan ympäristössä Aurinkorannikolla asuu jopa 30 000 suomalaisen yhteisö. Fuengirolan pormestari onkin kutsunut kaupunkia “Suomen eteläisimmäksi kaupungiksi”. Fugelaiset käyttävät suomalaisia palveluja hammaslääkäristä putkimieheen ja huvittelevat kossuvissyä tarjoavissa karaokebaareissa. Etnisistä kaupoista saa kaikkea tuttua Mäntysuovasta Valion maitoon. Fugelaiset eivät pyri integroitumaan paikalliseen kulttuuriin tai opettelemaan espanjan kieltä. Erittäin harva heistä pystyy nimeämään asuinmaansa pääministeriä.

”Olin pitkään halunnut tutkia suomalaisuutta. Viimein keksin, että se näkyy parhaiten vain muutaman sadan kilometrin päässä kotoani”, itse kaksikymmentä vuotta Keski-Espanjassa asunut Sakkinen kertoo. Ulkosuomalaisuudessa kansallinen identiteetti ja nationalismi korostuvat. Mielipidetiedusteluissa Fuge on Suomen kansalliskonservatiivisin ja maahanmuuttokriittisin paikkakunta.

Tutkimusmatkat

Sakkinen teki kolme tutkimusmatkaa Fuengirolaan Serlachius-museoiden johtajan Pauli Sivosen kanssa, joka aloitti taiteilijan työparina mutta lopulta toivoi projektista näyttelyä museoon. Sivonen ehdotti näyttelyn nimeksi Los moimoi de Fuengirolaa, sillä jotkut paikalliset espanjalaiset kutsuvat moikkailevaa heimoa los moimoiksi

Sakkinen ja Sivonen kiertelivät baareissa, leirintäalueella, seurakunnassa, yhdistyksissä ja tapahtumissa. Taiteilija haastatteli eläkeläisiä, puhelinpalvelutyöläisiä, yrittäjiä, asunnottomia ja virkavaltaa mahdollisesti pakoilevia suomalaisia. Hän tapasi Merimieskirkon sosiaalityöntekijän, paikallisten medioiden päätoimittajia ja Aurinkorannikon suomalaisen koulun rehtorin. Suomalaisuuden substanssi löytyi koulusta: lapset kaipaavat isänmaasta eniten Hesburgeria.

Näyttely

Tuottamansa laajan materiaalin Sakkinen kokosi näyttelyksi, joka koostuu muistiinpanoista, piirroksista, teksteistä, valokuvista, esineistä ja videoista. Näyttelyyn kuuluu myös muiden tekijöiden Aurinkorannikkoa käsitteleviä teoksia Albert Edelfeltin Tanssivasta Gitanasta (1881) Lättyskiin musiikkivideoon. Installaatiota täydentävät Sakkisen suoraan liitutauluksi maalattuun seinään tekemät piirustukset. Lisäksi hän on kerännyt Aurinkorannikkoa käsittelevien suomalaisten kappaleiden soittolistan näyttelyn taustalle.

Maahanmuutto

Riiko Sakkinen sanoo oivaltaneensa tutkimusprojektin aikana, että suomalaiset eivät lähde Fuengirolaan siksi, että olisivat kiinnostuneita Espanjan kulttuurista tai yhteiskunnasta. Fuge ei sijaitse Espanjassa vaan abstraktissa aurinkoisessa etelässä. Kylmää ja pimeää pakenevan maahanmuuttajan on vaikea integroitua – aivan samoin kuin sotaa, vainoa tai köyhyyttä pakenevan maahanmuuttajan, jos hänellä ei ole kiinnostusta uutta asuinmaataan kohtaan. 

Fugen suomalaisten kuulee halveksivan laiskoja ja takapajuisia espanjalaisia, joiden taloutta he pitävät yllä Suomesta tuomillaan rahoilla. Espanjalaisten sosiaalisen median ryhmissä pidetään itsestään selvänä, että kadulla örveltävät ovat aina suomalaisia. Jotkut fuengirolalaiset ovat toivoneet äärioikeistoa valtaan ja ratkaisua kaupungin suomalaisongelmaan.

Palmukateus

Näyttely on herättänyt jo ennen avajaisia keskustelua fugelaisten Facebook-ryhmissä. Taiteilijaa syytetään “palmukateudesta”, jolla viitataan Suomessa asuvien suomalaisten ja suomalaisen median kriittisiin näkökulmiin Fuengirolan suomalaisyhteisöstä.

Kirja täydentää näyttelyä

Los moimoi de Fuengirola -näyttelyyn liittyy samanniminen näyttelyjulkaisu, joka esittelee näyttelyä ja sen tutkimusta. Jokainen kirja on numeroitu ja taiteilijan henkilökohtaisesti signeeraama. Kirjan on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Parvs.

Yhteydenotot ja kuvapyynnöt:
Susanna Yläjärvi, Serlachius-museoiden tiedottaja, susanna.ylajarvi@serlachius.fi, p. 050 560 0156

Tiedotteet ja kuvat: https://serlachius.fi/media/

Kuva:
Riiko Sakkinen, Los moimoi de Fuengirola, 2023–2024, yksityiskohta installaatiosta. Kuvat: Israel Galán

Serlachius avoinna:
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18
talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18


Käyntiosoitteet:

Serlachius Kartano, Joenniementie 47, Mänttä
Serlachius Pääkonttori, R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä 

Serlachius-museot sosiaalisessa mediassa: FacebookInstagram, XYouTubeLinkedIn