Mäntän kuvataideharrastus alkoi sotien jälkeen
ELOKUU 2017
Vuonna 1952 perustettu Mäntän Taideseura juhlii tänä vuonna 65-vuotista taivaltaan. Menneisiin vuosiin mahtuu uuden oppimista, tuhansia piirustus- ja maalausiltoja, viikonloppu- ja kesäleirejä, näyttelyitä yhdessä ja yksin, matkoja kotimaassa ja ulkomailla ja kiertävien taidenäyttelyiden järjestämistä paikkakunnalle.
Seutukunnan kuvataideharrastus virisi sodan jälkeen. Ensimmäiset taiteen harrastajat kokoontuivat yhteen nykyisen Mänttä-Vilppulan ja Keuruun rajalla Kolhossa, joka tunnettiin puusepänteollisuudestaan. Sinne perustettiin 1948 Kolhon Taidekerho. Yhdistystä ei liene koskaan rekisteröity. Kerhon tavoitteena oli tehdä taidetta tunnetuksi tehdasyhdyskunnan kodeissa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi paikallinen sahateknikko V. Lybeck ja varapuheenjohtajana sisustusarkkitehti T. Stenlund.
Kolmisen vuotta myöhemmin G.A. Serlachius Oy:n henkilöstölehdessä Tehdas ja Me kerrotaan, kuinka kuvataideharrastus oli virinnyt Mäntässä. Kirjoitukseen liitetyssä valokuvassa, joka on myöhemmin tullut G.A. Serlachius Oy:ltä museon kuvakokoelmiin, kuusi miestä ja kaksi naista piirtää elävää mallia G.A. Serlachius Oy:n pääkonttorin, nykyisen Gustaf-museon alakerran ikkunattomassa kellarihuoneessa. Kuvassa on myös vieraileva opettaja, ruovesiläinen taidemaalari Unto Liettyä ja hänen vieressään oikealla takana seisoo mänttäläisen piirustus- ja maalausharrastuksen isä, tehtaalla sosiaalipuolen osastopäällikkö Viljo Pyykkö.
Viljo Pyykkö (1910–1997) oli saapunut Mänttään Jyväskylästä G.A. Serlachius Oy:n Kankaan paperitehtaalta syksyllä 1948. Jyväskylän Taiteilijaseuran rinnalle oli 1940-luvun lopulla perustettu Jyväskylän Kuvaamataiteellinen Kerho, joka aikanaan organisoi valtakunnallisesti merkittävät Putkilahden ja Korpilahden maalausleirit vuosina 1948–1957. Niiden isäntä ja organisaattori oli vastikään edesmennyt taiteilija Helmer Selin, johon Pyykkö oli tutustunut opiskellessaan itse Putkilahdella.
Sodan jälkeen Mäntän ensimmäinen paikallinen taidenäyttely pidettiin 1949 Mäntän Klubilla, jossa oli esillä tehtaan työntekijöiden puhdetyönäyttely ja siihen liittyen piirustuksia ja maalauksia. Tämä näyttely ja Helmer Selinin innostava esimerkki kannustivat Pyykköä niin, että hänen toimestaan 14.12.1950 perustettiin G.A. Serlachiuksen pääkonttorin kellarissa taidekerho. Toiminta alkoi heti seuraavan vuoden alussa. Mäntän Taidekerhon säännöt ja nimi vahvistettiin vuoden 1952 helmikuussa ja kerhon rekisteröintiin saman vuoden syyskuussa.
Kerhon tarkoituksena oli ylläpitää ja kehittää jäsenten kuvataideharrastusta, tehdä kuvataiteen valistustyötä ja edistää kuvataidetta. Alkuvuosina G.A. Serlachius Oy tuki kerhoa antamalla veloituksetta kokoontumistilat, lämmön, sähkön ja maksamalla vierailevien opettajien kuten Unto Liettyän, Helmer Selinin ja Nandor Mikolan palkat. Tehdas lahjoitti kerholle myös piirustuspaperia.
Myöhemmin 1950-luvulla kerholaisia opetti jämsäläinen Jorma-Tapio Valkama ja 1960-luvun puolivälissä Mäntässä asunut kuvanveistäjä Raimo Heino. Kerho siirtyi 1960-luvulla tehtaan pääkonttorin alakerrasta työskentelemään tehtaan ammattikoulun painisaliin ja myöhemmin kauppaoppilaitoksen somistusluokkaan.
Mäntän Taidekerho järjesti vuosinäyttelyitä, ja lisäksi kerholaiset pitivät omia näyttelyitään. Näyttelytiloina toimivat mm. Mäntän Klubi, ammattikoulun juhlasali ja Säästöpankin ala-aula. Kesällä ja viikonloppuisin pidettiin leirejä, yksi niistä kesällä 1976 Joenniemessä. Kerholaiset myös opiskelivat kuvataidetta tutkimalla teoksia Joenniemessä ja pitämällä esitelmiä niistä. Taidenäyttelymatkoja tehtiin Suomessa ja ulkomailla.
Yhdistys toimi nimellä Mäntän Taidekerho vuoteen 1977. Nykyisin se tunnettaan nimellä Mäntän Taideseura. Viljo Pyykkö sai suunniteltavakseen 1961 Mäntän Taidekerhon merkin, jossa on sydämenmuotoinen paletti. Sen idea perustuu kolmiyhteyteen ”sydän – 3 toonia – paletti.
Monet Suomessa edelleen toimivat paikalliset ja alueelliset kuvataideyhdistykset on perustettu juuri sodan jälkeen, jolloin kaivattiin yhdessäoloa ja uuden oppimista raskaiden sotavuosien jälkeen. Suomessa kunnallinen kulttuuritoiminta virisi 1960-luvun lopulla. Esimerkiksi Mäntän kauppala sai kulttuurilautakunnan 1967 ja taideasiamiehen kaksi vuotta myöhemmin.
Ennen kunnallisen kulttuuritoiminnan alkua monet vapaaehtoisjärjestöt huolehtivat paikallisen kulttuuritarjonnan järjestämisestä. Mäntän Taidekerho vastaanotti, ripusti ja valvoi mm. Suomen Taideakatemian valistusosaston, nykyisen Kansallisgallerian (Ateneum) teosten kiertonäyttelyitä, joista ensimmäinen Edelfeltistä Salliseen avattiin Klubilla 1952. Vuonna 1963 esillä oli näyttely Pariisin mestareita, jossa nähtiin mm. Matissen, Picasson ja Miron teoksia. Yhteistyötä tehtiin 1960-luvun lopulla myös Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kanssa, kun 1968 ohjelmassa oli Suomen Taideakatemian valitusosaston kiertonäyttely Menneen ajan mestariteoksia.
Marjo-Riitta Simpanen
Tutkija, taidehistorioitsija
