Harvinainen kirjan lehti kirjapainotaidon alkuajoilta

TOUKOKUU 2023

Gösta Serlachiuksen taidesäätiö sai vuonna 2011 merkittävän lahjoituksen Kokoelma Kivijärvi -säätiöltä. Kyseessä oli kuvanveistäjä Harry Kivijärven (1931–2010) taidekokoelma, joka sisältää veistäjän omien teosten lisäksi hänen keräämänsä taidekokoelman. Siihen sisältyi kirjapainohistorian alkuvuosikymmeniltä oleva teksti- ja grafiikanlehti, jonka tiedot luetteloinnissa olivat selkeät:

Wolgemut, Michael (epävarma), kuvitustyö Schedelin Nürnbergin kronikkaan, paperissa vesileima: A Koberger, Nürnberg 1493. Uskonto; Aatami; Eeva; Kristus

Paperi oli selvästi foliokokoisen kirjan lehti, numeroinniltaan IX. Lehdellä yhdistyivät tekstiosa ja puupiirroslaatoilla toteutettu kuvitus Aatamista ja Eevasta paratiisista karkotuksen jälkeen. Kääntöpuolella taas kuvattiin sukupuun muodossa Vanhan Testamentin hahmoja Aatamista lähtien. Esine oli kuitenkin varsin helposti tunnistettavissa pieneksi osaksi maineikasta latinankielistä Nürnbergin Kronikkaa, joka alkuperäiseltä nimeltään on Liber Chronicarum. 

Kronikka on niin sanottu inkunaabeli, eli se on painettu pian kirjapainotaidon keksimisen jälkeen ennen vuotta 1500, tässä tapauksessa vuonna 1493. Kronikassa yhdistettiin ensimmäisiä kertoja onnistuneesti tekstiä tukeva runsas ja korkealaatuinen kuvitus. Oli kiehtovaa tunnistaa odottamattomasti muusta taidekokoelmasta poikkeava kohde, osa varhaista kirjapainotaidon historiaa. 

Kyseessä on kuvitettu maailmanhistoria, jonka kirjoittaja oli nürnbergiläinen humanisti Hartmann Schedel (1440–1514). Pääteoksessaan hän yhdistelee ennakkoluulottomasti perimätietoa, legendoja, uskontoa ja faktoja sikermäksi, joka pyrkii yhdistämään teologisen historiankirjoituksen oman aikansa humanistisiin oivalluksiin ja heräävään empirismiin. Kirjoittaja lainaa teksteissään sumeilematta antiikin ja keskiajan kirjoittajia. 

Arvioiden mukaan tekstistä vain kymmenesosa lienee kirjoittajan itsenäistä, lainaamatonta kerrontaa. Maailmanhistorian lisäksi kronikassa paneudutaan esittelemään topografisin kuvin ja tekstein kyliä ja kaupunkeja Euroopasta ja Lähi-Idästä. Varsinaisia karttoja on kaksi: koko maailmaa sekä Keski- ja Pohjois-Eurooppaa kuvaava kartta.

Kirja käsittää yli 600 sivua. Noin 1 800 kuvituskuvan puupiirroslaatat kaiverrettiin Michael Wolgemutin ja Wilhelm Pleydenwurffin työhuoneissa. Itse painotyön teki Anton Koberger, jonka painotalo oli aikanaan saksalaisen maailman suurin. 

Teksti kuvineen on painettu jo hieman kellastuneelle, mutta laadukkaalle ja kauniille lumppupaperille. Kuvalaattojen vedostus on saanut paperin tunnusomaisesti hieman venymään ja aaltoilemaan. Paperissa erottuvat vesiviivat eli valmistusvaiheessa viiran lankojen jättämät jäljet kosteaan paperimassaan. Keskellä erottuu myös vesileima, ehkä kruunu. Arkin koko on 47,3 x 32,3 cm, mikä antaa hyvän kuvan suurikokoisesta ja arvokkaasta sidoksesta. Osa lehdistä annettiin painamisen jälkeen paikallisten taiteilijoiden väritettäviksi; tämä kappale on kuitenkin monokromaattinen. 

Runsas viisisataa vuotta on jättänyt jälkeensä vain vähäisiä vaurioita. Paperin reunoille oli kertynyt hieman käsittelyn aiheuttamaa likaa, pieniä repeämiä ja kulumaa. Muutamassa kohdassa toukka oli koettanut maistella paperia, mutta todennut kai makoisampiakin lounaita nauttineensa. Pari nyt jo kellastunutta muoviteipin palaakin oli paperiin keksitty jossain vaiheessa kiinnittää. 

Konservointitoimenpiteenä paperi kuivapuhdistettiin ja pestiin vesialtaassa, mikä irrotti siitä likaa ja happamuuden sivutuotteena syntynyttä keltaista väriä. Lian ja happamuuden aiheuttamien ikääntymistekijöiden huuhtoutuessa paperista sen elinkaari pitenee ja esteettinen ilme kohenee. Teipit poistettiin mekaanisesti, ja pienet repeämät korjattiin vehnätärkkelysliisterillä ja pitkäkuituisella japaninpaperilla.

Arvioiden mukaan Liber Chronicarumin kappaleita on jäljellä noin 1 200. Ajan saatossa kuvitettuja kirjoja ja käsikirjoituksia on ansioiden toivossa revitty ja myyty irtolehtinä. Kyseinen kirjan lehti on tietojen mukaan ostettu Pohjoismaisesta Antikvariaatista Helsingistä vuonna 1971.

Anna Aaltonen
Kirja- ja paperikonservaattori 

Hartmann Schedel, Liber Chronicarum, 1493, kuvitustyö Michael Wolgemutin ja Wilhelm Pleydenwurffin työhuoneet, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Kivijärven kokoelma. Kuva: Sampo Linkoneva