Joenniemi taidesäätiön omistukseen lokakuussa 1972

LOKAKUU 2022

Gösta Serlachiuksen taidemuseo oli toiminut väliaikaisiksi tarkoitetuissa vuokratiloissa Joenniemen kartanon muutamassa huoneessa vuodesta 1945. Teoksia oli sijoitettuna huomattavan paljon G. A. Serlachius Osakeyhtiön toimipisteisiin ja muuallekin. Säätiön perustajan kuolemasta ehti kulua kolmekymmentä vuotta ennen kuin taidemuseo sai omat tilat ja museota lähdettiin kehittämään ammattimaiseen suuntaan.  

Gösta Serlachiuksen nuorempi poika Bror Serlachius oli saanut Joenniemen perinnöksi, ja hän antoi sen edelleen pojilleen Peterille ja Bror Olofille. He olivat halukkaita pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen tai mahdollisesti myymään Joenniemen ja sen ympärillä olevan puiston. Taidesäätiön vuoden 1970 vuosikokouksessa todettiin, että pikainen päätös olisi toivottavaa.

Kolmihenkinen toimikunta laati suuntaa antavan arvion ja ehdotuksen Joenniemen kartanon ja puiston siirtymisestä taidesäätiölle. Hinta-arviossa päädyttiin rakennuksen osalta 880 000 markkaan ja tontin osalta 240 000 markkaan. Ehdotus sisälsi, että G. A. Serlachius Oy vuokraa Joenniemen ylimmän kerroksen ja että rakennuksen tuntumaan rakennetaan suurempi näyttelyhalli. 

Kaupan toteutuminen viivästyi, ja säätiön hallinnossa alettiin jo tuskastua. Vuorineuvos Bror Serlachius esitti arvon määrittämistä Joenniemen kiinteille taideteoksille, kuten ulko-oven ja ikkunapuitteiden veistoksille, viinikellarin seinämaalauksille ja kirjaston kattomaalaukselle. Säätiön puheenjohtaja R. Erik Serlachius on kirjoittanut ehdotukseen kommentteja: ”något, ja, nej”. 

Bror Serlachius ilmoitti pitävänsä itsellään pehtorin talon sekä osan autotallista, kellarista ja muista päärakennuksen varastotiloista sekä harkitsi myyvänsä Joenniemen huonekaluja. Päätöstä odoteltiin ja puheenjohtaja alkoi tuskastua: ”Vika ei ole minun, vaan veljeni, joka ei voi päättää myykö hän Joenniemen vai ei”.

Lokakuussa 1972 Joenniemen kauppa saatiin päätökseen. ”Haluan täten ilmoittaa, että Joenniemen tila – noin 6 ha maata rakennuksineen – on siirtynyt Taidesäätiön omistukseen 6.10.1972 päivätyllä kauppakirjalla”, kirjoitti puheenjohtaja isännistölle. Isännistön jäsen, taiteilija Lennart Segerstråle onnitteli: ”Salli minun onnitella tästä kaupasta, joka lopullisesti tekee Joenniemestä sen museon, jota Gösta silloin suunnitteli toiseen paikkaan. Hänen muistonsa nousee usein mieleeni niiden tehtävien kautta, jotka hän antoi siveltimelleni. Hän kylvi myös ne siemenet, joista nyt on kasvanut elinkelpoinen kasvi.”

Joenniemen korjaamiseen varattiin vuoden 1973 budjetissa 50 000 markkaa. Yläkerta ja keittiö vuokrattiin G. A. Serlachius Oy:lle. Vastikkeena tilojen käytölle yhtiö oli vastuussa ympäristön huollosta ja normaaleista vuosikorjauksista.

Helena Hänninen
Tutkija

Lähteet: Bror Serlachiuksen kirje R. Erik Serlachiukselle 6.8.1971 ja 24.8.1972; R. Erik Serlachiuksen kirje Lennart Segerstrålelle 29.2.1972; Lennart Segerstrålen kirje R. Erik Serlachiukselle 16.10.1972, R. Erik Serlachiuksen kirjeenvaihto, Serlachius-museoiden arkisto.