Hopeamailakisojen pinssi

KESÄKUU 2021

Hopeasta tai hopeanvärisestä metallista valmistetun pyöreän pinssin keskellä on kohokuviona tennismaila ja -pallo. Ulkoreunassa on teksti Hopeamaila Viikkosanomat. Pinssin taustaosan reunassa on viistouurrekuvio. Tausta pyöritetään neulaosan kierteisiin. Pinssin halkaisija on 13 mm ja korkeus 10 mm. Serlachius-museoiden esinekokoelmaan kuuluva pinssi liittyy nuorten Hopeamaila-tenniskilpailuihin.

Tenniksellä on Mäntässä yli satavuotiset perinteet, ja ottelutoiminta on ollut vilkasta. Vuonna 1950 valmistuneet tenniskentät ja tyylikäs paviljonki lisäsivät lajiin glamouria. Hopeamaila-kilpailut saivat alkunsa 1955. Suomen Tennisliiton järjestämiä kisoja sponsoroi Viikkosanomat. Turnaus houkutteli mukaan nuoria harrastajia. Loppukilpailut pidettiin Helsingissä, ja reissuun kuului vierailu Linnanmäelle. 

”Silloin pelattiin Hopeamaila-turnaus, jossa oli paikalliskarsinnat Mäntässä, piirin karsinnat ja loppukilpailut 14-, 16- ja 18-vuotiaissa. Pelasin joka vuosi loppukilpailussa, ja sieltä tuli useita mitaleja”, muistelee 1960-luvulla menestynyt mänttäläinen kilpailija.

Tennis oli pitkään ylemmän keskiluokan harrastus. 1970-luvulla kynnys tenniksen pelaamiseen madaltui, ja kenttäetiketti höllentyi. Hopeamaila-karsinnoissa näkyi valkoisten vekkihameiden ja Lacosten pikeepaitojen rinnalla Mäntän Urheilijoiden tai Adidaksen verkkareita, SYP:in lippiksiä ja kirkuvan punaisia shortseja. ”Minulla oli valkoinen t-paita, johon oli painettu isoilla kirjaimilla oma nimeni, selkäpuolelle asetettu kaksi tennismailaa ristiin ja tennispallo – vähän kuin Wimbledonin logossa! Sain sen lahjaksi pelikaverilta.” 

Jokaiselle karsintoihin osallistuneelle nuorelle ojennettiin kirkkaasti hohtava pinssi. ”Sinne kerättiin kaikki mahdolliset pelaamaan, koska määrä vaikutti siihen, paljonko pelaajia pääsi eteenpäin. Siellä oli naapuruston tytöt, jotka oli ikinä mailan nähneet. Jokainen sai pinssinkin. Oltiin ihan aloittelijoita. Ei osattu yläkautta syöttää, ja kaiken lisäksi syötettiin pompusta! Joidenkin tennisjunnujen vanhemmat kommentoivat: Miten täällä näin pelataan? Syötetään pompusta? Mutta hyvin meni. Minäkin jotenkin pärjäsin!” Onnistumisen kokemuksesta jäi muistoksi Hopeamaila-pinssi.

Elina Rummukainen
Kirjoittaja on tutkinut Mäntän tennishistoriaa

Lähteet:
Carlson, Anna-Riikka: Elämäni peli -Suomen tenniksen ensimmäiset 100 vuotta. Avain, 2011.
Kivelä, Pekka: Mäntän klubin albumi Jyväskylä. Kauko Sorjosen säätiö, 2011.
Petäjä, Reino: Mäntän Tennisklubi 50 vuotta, 1979.