Kartanon veistospuisto
03.07.2023
Tutustu Veistospuiston teoksiin
Serlachiuksen Veistospuisto on ainutlaatuinen. 1930-luvun kartanokulttuurin mukaan vuorineuvos Gösta Serlachius halusi edustavan puutarhan. Työn sai puutarha-arkkitehti Paul Olsson, joka oli aiemmin ollut suunnittelemassa presidentin kesäasunnon puistoa Naantalin Kultarantaan.
Serlachius Kartanon puistosta löytyy piirteitä niin englantilaisesta maastonmuodot huomioivasta puistosta kuin ranskalaisesta muotopuutarhastakin. Sodan aikana upea puutarha muutettiin hyötykäyttöön ja sittemmin se on restauroitu.
Gösta Serlachius halusi puistoonsa taidetta, ja useat veistokset seisovatkin alkuperäisillä paikoillaan. Nykyisin Veistospuistosta löytyy teoksia niin kansainvälisiltä kärkinimiltä kuin Suomen rakastetuilta kuvanveistäjiltä. Kokosimme alle esittelyt muutamista keskeisistä teoksista.
Matthew Day Jackson, Suurenmoinen lohduttomuus
Amerikkalaisen taiteilijan Matthew Day Jacksonin (s. 1974) monumentaalinen pronssiveistos koristaa museon edustaa. Teos pohjaa tunnettuun Auguste Rodinin (1840–1917) julkiseen veistokseen Calais’n porvarit (1889), joka on muistomerkki Englannin ja Ranskan välisestä satavuotisesta sodasta, tarkemmin Calais’n piirityksestä vuonna 1347.
Tarinan mukaan ranskalaiskaupungin kuusi johtavaa porvaria halusi uhrata henkensä Englannin kuninkaalle, jotta tämä säästäisi asukkaat. Taikauskoinen kuningatar sai kuitenkin miehet armahdettua, koska pelkäsi huonoa onnea jälkikasvulleen.
Jackson kuvasi Rodinin veistoksen pieniresoluutioisella kameralla ja mallinsi kuvista muodon. Hahmot on sijoitettu Apollo 11 -aluksen laskeutumispaikalle kuuhun. Alkuperäinen teosnimi Magnificent Desolation tulee Apollo-lennolle osallistuneen Buzz Aldrinin sanoista hänen kuvaillessaan vaikutelmaa kuun pinnalta.
Harry Kivijärvi, Calderin muistolle
Veistospuistossa on yhteensä kahdeksan kuvanveistäjä Harry Kivijärven (1931–2010) veistosta. Ne kaikki edustavat Kivijärvelle tunnusomaisia, mustasta kivestä veistettyjä ei-esittäviä muotoja, joiden huolella työstetyssä pinnassa vuorottelevat sileäksi hiotut ja rosoiseksi jätetyt kohdat.
Calderin muistolle -teos on omistettu Alexander Calderille, joka keksi mobilen, liikkuvan veistoksen. Vaakatasossa jalustan päällä lepäävän kivipaaden painopiste ei yllättäen olekaan keskellä.
Puistosta löytyy tämän lisäksi useita Harry Kivijärven teoksia, jotka on saatu perikunnalta lahjoituksena vuonna 2012. Kokoelma Harry Kivijärvi sisältää 24 veistoksen ja taiteilijan oman kokoelman lisäksi säätiön täydennyshankintoja.
Jussi Mäntynen, Nuori hirvi
Kuvanveistäjä Jussi Mäntynen (1886–1978) oli verraton eläinmaailman kuvaaja. Gösta Serlachius hankki Nuori hirvi -teoksen vuonna 1936 koristamaan vuotta aiemmin valmistuneen edustuskotinsa etupihaa.
Pari vuotta aiemmin alkanut yhteistyö taiteilijan kanssa toi monia rakastettuja eläinhahmoja Mänttään, kuten Serlachius-yhtiön pääkonttorin pääovia koristavat ilvekset.
Nuori hirvi näyttää esittävän naarasvasaa, koska sarvien nuput puuttuvat. Ilmeikäs veistos tuntuu katselevan uteliaasti museovieraita.
Bernar Venet, 88.5° Arc x 7
Kansainvälisesti arvostetun ranskalaisen kuvanveistäjä Bernar Venet’n (s. 1941) veistos 88.5° Arc x 7 komeilee kartanolle johtavan tien varressa. Sen corten-teräksiset kaaret kohoavat kuuden metrin korkeuteen.
Teos kuuluu Vertical Arcs -sarjaan, jossa taiteilija on ottanut lähtökohdakseen viivan. Sarjan kaariteoksia on ympäri maailmaa, mm. 60-metriset kaaret Belgiassa, 27-metriset Uudessa-Seelannissa ja 22-metriset Bonnissa Saksassa.
Bernar Venet’a on pidetty 1960–70-luvuilta lähtien minimalistisen, käsitteellisen veistotaiteen edelläkävijänä. Hänet tunnetaan dynaamisista teräsveistoksistaan, joissa hän leikittelee painovoimalla ja kolmiulotteisuudella.
Wäinö Aaltonen, Leikkivä nuorukainen
Wäinö Aaltonen (1894–1966) tunnetaan itsenäisen Suomen kuvanveistäjänä, joka on veistänyt monia rakkaita julkisia veistoksia, kuten Tampereen Hämeensillan hahmot. Aaltosen taide hallitsikin julkista tilaa aina 1920-luvulta 1950-luvun lopulle. Veistotaide oli omiaan rakentamaan vahvaa visuaalista pohjaa nuorelle valtiolle.
Aaltosen veistoksille on tyypillistä hahmojen järkkymättömyys. Leikkivä nuorukainen kuvastaa määrätietoista liikettä. Alastomuudesta huokuu antiikin ihailu.
Antero Toikka, Equinox
Kuvanveistäjä Antero Toikan (s. 1954) Equinox-teos koristaa Melasjärven rantaa. Sen harmaaksi maalatut teräsmuodot luovat mielenkiintoisia varjoja.
Teos viittaa kevät- ja syyspäiväntasaukseen, jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla. Veistos kertaa maapallon mittasuhteita: päiväntasaajan, kääntöpiirien sekä eteläisen ja pohjoisen napapiirin suhdetta toisiinsa.
Laura Könönen, Mood
Kuvanveistäjä Laura Könösen (s. 1980) kaiutinta muistuttavasta Mood-teoksesta (2014) kuuluu vaimeaa huminaa.
Könöselle musta kivi on symbolinen materiaali – sen hiljainen ja tiivis olemus edustaa ehdottomuutta, materiaalin tiivistymää ja maailmanlopun hiljaisuutta. Sitä vastoin humina kuvastaa ihmisen yksinäisyyttä äärettömässä universumissa, jossa on myös jotain rauhoittavaa.
Teoksen vertauskuva on sukua ajatukselle Ars longa, vita brevis – taide pitkä, elämä lyhyt.
Näe veistokset ja kuvaukset kartalla
Voit tutustua Veistospuiston teoksiin myös mobiilissa. Klikkaa oheisesta veistospuiston kartasta tai alla olevasta linkistä, niin pääset veistoskuvauksiin.