Genesis – lisätietoa

Genesis-näyttely esittelee vaihtoehtoisen näkökulman Mäntän teollisuusyhteisön syntyyn

Genesis-näyttelyssä korostuvat vaihtoehtoiset näkökulmat Mäntän paperiteollisuuden historiaan: työväen rooli yhtiön synnyssä ja teollisuusyhteisön kehittymisessä sekä taloudelliset vaikuttimet, jotka ohjasivat metsäyhtiön johdon toimintaa. Taiteilija-kuraattori Ahmed Al-Nawas ja kuvataiteilija Minna Henriksson käsittelevät poliittista historiaa taiteen keinoin. Heidän teoksensa pohjautuvat arkistotutkimukseen, ja niissä on käsityö vahvasti mukana. 

Historiaa kriittisesti tarkastelevan näyttelyn yhtenä lähtökohtana on Serlachius-yhtiön entisen pääkonttorirakennuksen aulatilaa hallitseva Lennart Segerstrålen maalaama kaidefriisi. Mäntän syntyhistoriaa kuvaava teos korostaa tehtaanperustajan sankarillista roolia teollisuusyhteisön kehityksessä. Tämä prosessi esitetään näyttelyssä toisesta näkökulmasta.

Toisessa kerroksessa esille pääsevät Suur-Suomi-ajattelua tukevat tieteelliset päätelmät ja Fennoskandian käsite. Ajatus itälaajenemisesta oli metsäteollisuudelle mieleen, turvaisihan se raaka-aineen saatavuuden. Serlachius-yhtiö tunnettiin metsien kaatajana. Maine oli vahvasti ristiriidassa idealististen metsäkuvien tuottajana ja keräilijänä tunnetun Serlachius-suvun kulttuuriharrastuksen kanssa. Maisema-aiheiset kokoelmateokset ja hakkuita kritisoivat äänenpainot saleissa tähdentävät vastakohtaisuutta. Puretun työväentalon entiset tuolit johtokunnan kokoushuoneen vieressä viittaavat päätöksentekoon ja vaikuttamiseen monilla tasoilla.

Kolmannessa kerroksessa on näyttelyn päätyö, Genesis-ryijy. Tuftaustekniikalla tehty ryijy kertoo Mäntän tehdasyhteisön tarinan työntekijöiden näkökulmasta. Ryijyssä työläisjoukot kokoontuvat ja punaliput liehuvat. Perinteistä naisten käsityötä edustava ryijy toimii myös materiaalinsa puolesta vastapainona aulassa oleville Segerstrålen teoksille, jotka ammentavat vaikutteensa korkeakulttuurista. Kolmannen kerroksen arkistosaliin on kerätty työväen näkökulmia avaavaa materiaalia, valokuvia ja muun muassa mustia listoja, joiden avulla työnantajat luokittelivat työväkeään poliittisesti luotettaviin tai epäsuotaviin työläisiin.