Eric O. W. Ehrström, Omakuva 1933, oikean käden menettämisen jälkeen

ELOKUU 2013

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmissa on useita tuhansia taiteilija Eric O.W. Ehrströmin ja hänen vaimonsa Olgan (o.s. Gummerus) luonnoksia ja myös valmiita teoksia.

Eric O. W. Ehrström (1881–1934) oli taiteilijana poikkeuksellisen monitahoinen. Hän suunnitteli koruja, astioita, tekstiilejä, huonekaluja, rakennuksia. Hän oli taidekäsityöläinen ja taideteollisuusmies, joka osasi metallin pakotuksen ja emali- ja jalokivisepän työt. Hän teki lasi- ja freskomaalauksia, veistoksia, grafiikkaa; kuvitti ja kirjoitti kirjoja, piirsi ja maalasi. Hän toimi konservaattorina, opettajana, intendenttinä ja taiteellisena johtajana.

Ehrströmin heraldinen tuotanto on laaja. Siihen kuuluu vaakunoita, mitaleita, postimerkkejä, myös tuotemerkkejä. Hän oli jäsenenä Suomen Sinettikomiteassa ja lippukomiteassa, joissa suunniteltiin itsenäistyneen tasavallan viralliset tunnukset. Myös Suomen kuninkaan kruunu on hänen käsialaansa.

Ehrströmin luontoharrastus oli ammattimaista. Hän valokuvasi ja piirsi kasveja ja niiden yksityiskohtia, otti niistä aiheita koristeaiheisiin ja ornamentiikkaan ja piirsi kasvistoja.

Eric O. W. Ehrström opiskeli vain vuoden Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja meni sitten Akseli Gallénin oppiin Kalelaan 1899–1900, jolloin Gallén suunnitteli Pariisin maailmannäyttelyn paviljonkia. Gallénin vaikutus näkyy Ehrströmin tuotannossa ja suuntasi häntä taidekäsityön alalle. Ilmeisesti Gallénin kautta Ehrström tutustui Gösta Serlachiukseen.

Kalelan kauden jälkeen Ehrström matkusti Pariisiin oppimaan metallintaontaa. Siellä hän tapasi Olga (Olli) Gummeruksen, jonka kanssa avioitui 1903. Olga oli Ericille puoliso, työtoveri, kaunis rakastettu ja eroottisten fantasioiden kohde. Ericin tuotannossa on runsaasti homoeroottisia luonnoksia, joissa kauniit naiset ilakoivat keskenään. Itsensä hän on usein kuvannut sivusta seuraavaksi lihavaksi sammakoksi.

Eric suunnitteli vaimonsa hatut ja vaatteet, ompelikin niitä. Olga olikin Helsingin hienoimmin puettu rouva. He pitivät myös yhdessä Suomen Kuvalehden ruoka- ja muotipalstaa.

Olga Ehrström oli myös taiteilija, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Pariisissa opiskellut. Hän luopui osittain omasta urastaan ja toimi miehensä työparina. Tutkimus paljastanee, kuinka paljon Ericin töissä on yhteistä jälkeä.

Eric O.W. Ehrström menetti oikean kätensä onnettomuudessa 1927 ja opetteli työskentelemään vasemmalla kädellä. Luomisen vimmasta kertoo, että jo sairaalassa hän antoi Hufvudstadsbladetin toimittajalle haastattelun, jossa totesi, että hän aikoi harjoituttaa vasenta kättään niin, että se korvaisi oikean käden taiteen teossa. Olga Ehrström toimi tämän jälkeen myös kirjaimellisesti miehensä oikeana kätenä. Eric keskittyi onnettomuuden jälkeen erityisesti maalaamiseen ja hän käytti myös kekseliäästi apuvälineitä. Muun muassa Kymiyhtiön juhlasalin ja lämpiön moniosainen freskosarja ja lasimaalaukset syntyivät onnettomuuden jälkeen 1930-luvun alussa.

Lapseton pariskunta testamenttasi taiteellisen jäämistönsä mesenaattina toimineen Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle.

Helena Hänninen
Tutkija