Clare Woods: Englantilainen hymy

SYYSKUU 2022

Kun ihminen on tyytymätön nykyiseen tilanteeseensa, mutta on englantilaisena liian kohtelias myöntämään sen, hän asettaa kasvoilleen ”englantilaisen hymyn”. Näin määrittelee urbaani sanakirja termin ”English Smile”. 

Clare Woodsin maalauksessa Englantilainen hymy (English Smile, 2021) ei vaivauduta peittelemään ahdistunutta olotilaa, vaan siihen kuvattu suu näyttää selvästi huutavan. Hammasrivistö on hieman vino eikä hohda valkoisena, joten on selvää, että amerikkalaisesta hymystä ei ainakaan ole kyse. Mieleen tulee niin maalausjäljen kuin aiheenkin puolesta Edvard Munchin tunnettu teos Huuto, josta taiteilija teki useita versioita vuosina 1893–1910.

Brittitaiteilija Clare Woodsin maalausten mittakaava vaihtelee pienikokoisista jopa useiden metrien suuruisiin. Serlachius-museo Göstassa parhaillaan esillä olevaa näyttelyä varten hän teki peräti kahdeksanmetrisen kukkamaalauksen. Munchin tavoin myös Woodsin taiteessa on olennaista tunteiden välittäminen. 

Ilmaisuvoimaisissa maalauksissa on vuoroin sekä silmää miellyttävää kauneutta että rujoa estetiikkaa. Teokset nostavat mieleen teemoja, jotka liikkuvat usein vaikeiden vastakohtien rajoilla. Minkälaista on saada kimppu suloisia, pian lakastuvia kukkia, kun olet vakavasti sairas? Miten kohdata koronapandemian aiheuttama eristys kodin turvassa, mutta omien ajatusten vankina? Miten hyväksyä oma kuolevaisuutensa?

Alun perin kuvanveistäjäksi kouluttautunut Woods maalaa teoksensa vaakatasossa lepääville alumiinipohjille. Niissä tuntuu pensselin sujuva liike ja paino alustaa vasten. Taiteilijan tausta kuvanveistäjänä näkyy aiheen käsittelyssä. Teoksissa on abstraktina kaartuva maalausjälki, jonka pensselin kallistukset ja painallukset muovaavat maalia hieman kolmiulotteisen veistoksen tavoin.

Woods käyttää teostensa aiheina valokuvia, joita hän ottaa itse tai löytää kirjoista, internetistä ja uutiskuvista. Aiheet maalauksiin löytyvät taiteilijan tuhansien mustavalkokuvien arkistosta. Valittuaan valokuvan hän alkaa yksinkertaistaa sitä piirtämällä säilyttäen vain tärkeimmät linjat, jotka pitävät kuvaa kasassa. Piirtäminen on Woodsille välivaihe, jolla alkuperäinen kuva muokataan hänen haluamakseen teokseksi. 

Woods on kuvaillut maalaamistaan fyysiseksi: tehdessään hän ajattelee oikeastaan vain väriä ja liikettä, pensselin painoa maalauksen pinnalla. Hänen maalauksistaan huokuukin materiaalinsa tuntevan tekijän otteet, pensselin liike on parhaimmillaan nopeaa ja vaistonvaraista. Taiteilijan suuri työhuone vanhassa tehdasrakennuksessa on kylmä mutta mahdollistaa kuvien maalaamisen suuressakin koossa.

Samoin kuin valokuvia, Woods kerää potentiaalisia teosnimiä. Kun maalaus on valmis, Woods nostaa sen pystyyn seinää vasten ja tietää silloin, mikä teosnimi hänen tuhansia nimiä sisältävältä listaltaan vastaa kyseistä maalausta. Woods on kertonut, ettei hän ole kuvailevien teosnimien ystävä, vaan haluaa tarjota nimen kautta toisen reitin taiteeseensa. Teosnimi Englantilainen hymy sisältää sarkastista huumoria, mutta se toimii myös psykologisena kollektiivisena ajankuvana. “Tuntuuko teistäkin joskus tältä tyynen ulkokuoren alla?” maalaus tuntuu kysyvän.

Englantilainen hymy on mukana Clare Woodin näyttelyssä Menneen ja tulevan välissä, joka on esillä Serlachius-museo Göstassa 5.3.2023 saakka. Teos on hankittu Serlachiuksen nykytaidekokoelmaan.

Laura Kuurne
Kokoelma- ja näyttelypäällikkö