Kuva: Arttu Kokkonen

Tiedote 5.11.2021

Art Odyssey 2021 vie matkalle tieteisseikkailuun 

Art Odyssey 2021 tuo kahdeksan nykytaiteilijan teoksia 6.11. alkaen Serlachius-museo Göstaan. Tieteiskirjallisuudesta ja -elokuvista innoituksensa saaneen näyttelyn visuaaliset teokset hyödyntävät näyttelytilan vaikuttavia mittasuhteita ja kuljettavat scifi-seikkailun tunnelmaan. 

Art Odyssey 2021 -näyttelyn ovat kuratoineet kuvanveistäjät Kimmo Schroderus ja Petri Eskelinen. Heidän lisäkseen näyttelyssä ovat mukana Lauri Astala, Roland Persson, Joseph Popper, Tiina Raitanen, Magnus Wallin ja Charlotta Östlund. 

Schroderus ja Eskelinen halusivat toteuttaa näyttelyn nimenomaan kuvanveistäjien näkökulmasta ja käyttää hyväksi koko tilan lattiasta kattoon. Näyttelyä hallitsevat suurikokoiset veistokset ja videoteokset, jotka limittyvät osittain toistensa sekaan. Samalla kävijöille avautuu monipuolinen katselukokemus eri näkökulmista. 

Näyttely on kuin tieteiselokuvan alkukohtaus: jotain on tapahtunut, mutta matkan tekeminen jää katsojan koettavaksi. Science fictionista kiinnostuneet taiteilijat valitsivat mukaan teoksia, jotka eivät vain esitä scifiä vaan ovat sisäistäneet sen, vaikka taiteilija ei välttämättä ole edes ajatellut niin teosta tehdessään. 

Maailmankaikkeuden mittakaavat

Yksi näyttelyn katseenvangitsijoista on Kimmo Schroderuksen (s. 1970) teräsveistos Laajentuja (2004), joka levittäytyy teleskooppijalkojen avulla jopa kahdenkymmenen metrin säteelle. Schroderuksella oli jo teosta tehdessään mielessä kytkös science fictioniin, mutta veistosta ei ole koskaan aiemmin esitelty siinä yhteydessä. 

Ruotsalaistaiteilija Magnus Wallinin (s. 1965) liikkuvan kuvan teosta Elements (2011) esitetään salin yläosaan ripustetulla suurella kankaalla siten, että videolla tapahtuva leijuminen korostuu. Myös Wallinin uusi teos Echo(2021) sijoittuu näyttelytilan yläosaan. Se tarjoaa kiinnostavan harppauksen maailmankaikkeuden tasolta ihmiskallon sisälle.

Wallinin Elements-teoksen kanssa vuorottelee salin alaosassa esitettävä brittitaiteilija Joseph Popperin (s. 1986) videoteos Into Orbit (2011), joka kuvaa haikean leikkisästi ihmisen toivetta päästä avaruuteen. Molempien teosten ääni saa leijua tilassa vapaasti, mikä luo omalta osaltaan näyttelyn kokonaistunnelmaa.

Ruotsalaisen Roland Perssonin (s. 1963) The Machine Zone (2021) ulottuu lattiasta kattoon korostaen näyttelyn tilallisuutta. Mouth of Medusa (2018) puolestaan levittäytyy lattialle. Silikonista valmistettujen teosten muotokieli yhdistyy luontevasti tieteisteemaan.

Tiina Raitasen (s. 1983) eri puolille näyttelytilaa sijoittuvat veistokset edustavat huomisen arkeologiaa tai tulevaisuuden fossiileja. Niihin sisältyy jotain tuttua mutta samalla häiritsevää. Ne ovat kuin nykyisen kulttuurimme jäänteitä, joita tulevaisuuden ihminen voi päivitellä ja tulkita oman tietämyksensä perustella.

Tulevaisuuden koelaboratorio 

Näyttelytilan jakaa avaruuskapselin kaltainen, seitsemäntoista metriä pitkä ja halkaisijaltaan kolmemetrinen elementti, jolla on vastineensa todellisuudessa ja fiktiossa. Kapselin sisälle on sijoitettu kokonaisuus pienimuotoisempia kasviaiheisia teoksia, jotka viittaavat tulevaisuuden laboratorioon ja elämän edellytysten tutkimiseen avaruudessa.

Kapselissa on esillä Petri Eskelisen (s. 1975) Tulkintoja science fictionista -sarjan videoita, joissa hän on tutkinut kasvien tapaa reagoida valoon ja erilaisiin keinopainovoimiin. Samalla scifistä tutut olosuhteet hämärtävät rajaa fiktion ja faktan välillä.

Ruotsissa syntyneen, Suomessa asuvan Charlotta Östlundin (s. 1973) kasveista ja niiden osista toteuttamat hybriditeokset voivat viitata vaikkapa geenimuuntelua kohtaan tunnettuihin toiveisiin ja pelkoihin. Samalla ne ylistävät itsessään luonnon monimuotoisuutta.

Julkaisu täydentää näyttelyä

Näyttelyn teemaan salin ulkopuolella johdattelevat Kimmo Schroderuksen uudet veistokset, jotka palauttavat mieleen scifi-kuvastosta tutut avaruusoliot. Lauri Astalan (s. 1958) videoteos Transit (2013) on esillä pienessä näyttelytilassa ennen varsinaista näyttelysalia. Sen leijuvat, öiset kaupunkimaisemat ovat niin ikään scifin ikonista kasvualustaa ja taustamaisemaa.

Näyttelyä täydentää samanniminen julkaisu, joka ilmestyy joulukuussa 2021. Sen teksteistä vastaavat kansainvälisesti tunnettu scifi-kirjailija Jeff VanderMeer sekä maineikkaan Tähtivaeltaja-blogin suomalaiset scifi-asiantuntijat Jukka Halme ja Aleksi Kuutio sekä Anni Kuu Nupponen. 

Art Odyssey 2021 on esillä Serlachius-museo Göstassa 6.11.2021–17.4.2022.

Lisätiedot: 
Kimmo Schroderus, p. 040 824 1530, kimmosch@gmail.com
Petri Eskelinen, p. 040 550 2083, peskelinen@gmail.com

Kuva: Arttu Kokkonen

Kuvapyynnöt:
Susanna Yläjärvi, Serlachius-museoiden tiedottaja, p. 050 560 0156, susanna.ylajarvi@serlachius.fi

Taiteilijoiden työskentelyä ovat tukeneet seuraavat tahot:
Alfred Kordelinin säätiö
Svenska kulturfonden
Taiteen edistämiskeskus Taike
Visuaalisen taiteen edistämiskeskus VISEK

Serlachius-museot ovat avoinna:
talviaikaan 1.9.–31.5. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18
kesäaikaan 1.6.–31.8. joka päivä klo 10–18

Käyntiosoitteet:
Serlachius-museo Gösta, Joenniementie 47, Mänttä
Serlachius-museo Gustaf, R. Erik Serlachiuksen katu 2, Mänttä

Serlachius-museot sosiaalisessa mediassa:
https://facebook.com/serlachius
https://twitter.com/serlachius
https://instagram.com/serlachiusmuseums
https://youtube.com/serlachius