90-vuotiaan Gösta Serlachiuksen taidesäätiön historia ilmestyi
12.12.2023
Gösta Serlachiuksen taidesäätiön historia Nimeään kantava on ilmestynyt tasan yhdeksänkymmentä vuotta taidesäätiön perustamisen jälkeen. Historiassa paneudutaan säätiön ja sen taidekokoelman vaiheisiin erityisesti kolmen Serlachius-sukuisen patruunan aikana 1910-luvulta 2000-luvulle.
Serlachius-museoiden tutkija, FL Helena Hänninen halusi kertoa nimenomaan taidekokoelman tarinan. Siksi historia alkaa jo 1900-luvun alkuvuosista, jolloin Mäntän toinen patruuna Gösta Serlachius alkoi kartuttaa kokoelmaansa.
Taidesäätiön historia on ennen muuta taiteen keräämisen, tutkimuksen ja esittelemisen historiaa. Gösta Serlachius lahjoitti perustamalleen säätiölle noin 220 omaa teostaan ja myöhemmin lisää. Nykyisintaidesäätiön kokoelmiin kuuluu yli 10 000 teosta.
Taidekokoelman lisäksi G. A. Serlachius -yhtiöön, talouteen ja museorakennuksiin liittyvät aiheet ovat tärkeässä osassa. Historia pohjautuu laajaan arkistoaineistoon: taidesäätiön pöytäkirjoihin, vuosikertomuksiin, kirjeisiin ja lehtiartikkeleihin.
Kirjan on kirjoittanut tutkija Helena Hänninen ja esipuheen Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen. Kirjan on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Parvs. Sitä myydään Serlachiuksen verkkokaupassa.
Taidesauna | Art Sauna -julkaisu esittelee Serlachiuksen saunaa
12.9.2023
Serlachiuksen Taidesaunasta on ilmestynyt julkaisu, joka esittelee saunan filosofiaa ja arkkitehtuuria ja avaa sen suunnittelun lähtökohtia runsain tekstein ja kuvin. Teoksessa käsitellään myös perinteistä saunakulttuuria ja -tematiikkaa ja avataan niiden kytkentöjä suomalaiseen kuvataiteeseen.
Taidemuseo Göstan pihapiiriin kesällä 2022 valmistunut Taidesauna tarjoaa ainutlaatuisen matkan kaikille aisteille. Rantamaisemaan sulautuvan saunan arkkitehtuurissa yhdistyvät rytmikkäät kivipinnat ja lämmin puu, taide ja huippusuunnittelijoiden muotoilu.
Rakennuksen sisätilat puolestaan jatkavat Serlachius-museo Göstan tunnelmaa, jossa maisema, taide ja arkkitehtuuri sulautuvat toisiinsa. Uudessa saunatilassa tämä kokemus saa uuden, vieläkin hienovireisemmän ja kotoisamman ulottuvuuden. Taide näyttäytyy siellä paitsi esillä olevissa teoksissa, myös huonekaluissa ja käyttöesineissä, joista osa on suunniteltu varta vasten taidesaunaa varten.
Taidesauna sai Vuoden 2022 Betonirakenne -palkinnon yksilöllisestä, innovatiivisesta ja taitavasta arkkitehtisuunnittelusta, osaavasta rakennuttamisesta ja erityisen laadukkaasta toteutuksesta. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Héctor Mendoza, Mara Partida ja Boris Bežan, ja toteutussuunnittelusta on vastannut Pekka Pakkanen.
Kirjan ovat toimittaneet Pauli Sivonen ja Päivi Viherkoski. Kirjoittajat: Boris Bežan, Laura Kuurne, Héctor Mendoza, Mikko Myllykoski, Mara Partida, Jyrki Siukonen, Pauli Sivonen, Päivi Viherkoski.
Serlachiuksen taidekokoelmista ilmestyi julkaisu Taidehistoria menee metsään!
23.8.2023
Taidehistoria menee metsään! yhdistää taiteen, tieteen ja museon. Monipuolisessa ja ajankohtaisessa artikkelivalikoimassa käsitellään taiteilijoita, taideteoksia, keräilyä ja taidehistoriaa. Kirja liittyy taidehistoriallisen tutkimuksen seminaariin, jonka Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja Serlachius-museot järjestävät joka toinen vuosi Mäntässä.
Seminaari tuo yhteen asiantuntijoita, toimii foorumina ajankohtaiselle taidehistorialliselle tutkimukselle ja edistää kotimaista taiteentutkimusta sekä tiedon saavutettavuutta myös yliopistokaupunkien ulkopuolella. Julkaisu valottaa uusista näkökulmista Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaa, johon kuuluu niin vanhaa euroopplaaista taidetta, Suomen kultakauden taidetta kuin nykytaidettakin.
Artikkelien kirjoittajina ovat Seppo Hornytzkyj, Timo Huusko, Teppo Jokinen, Sandra Lindblom, Ville Lukkarinen, Pekka Niemelä, Lotta Nylund, Tutta Palin, Kersti Tainio, Hanne Tikkala, Minna Tuominen ja Markku Valkonen. Antologia on tehty yhteistyössä Taidehistorian seuran kanssa, ja se julkaistaan vertaisarvioidussa Taidehistoriallisia tutkimuksia -julkaisusarjassa.
Helene Schjerfbeckin varhainen teos Laiturilla täydentää nyt Serlachiuksen kokoelmaa
30.5.2023
Serlachius-museo Göstan kartanossa voi kesällä tutustua Helene Schjerfbeckin varhaiseen teokseen Laiturilla vuodelta 1879. Yksityisomistuksessa tähän asti ollutta maalausta on nähty julkisessa näyttelyssä ani harvoin – ehkä vain kerran aiemmin.
Helene Schjerfbeck (1862–1946) maalasi Laiturilla-teoksen vain 17-vuotiaana mahdollisesti Sjundbyn kartanossa Siuntiossa, jossa hän vietti pitkiä aikoja sukulaistensa luona. Nuo vierailut olivat nuorelle Helenelle hyvin tärkeitä, ja hän muisteli myöhemmin niitä lämpimästi monissa kirjeissään. Laiturilla-maalaus on valmistunut samana vuonna, jolloin Helene valmistui Adolf von Beckerin taidekoulusta ja osallistui ensimmäiseen näyttelyynsä.
Maalauksessa nuori nainen nostaa laiturilla lippua merkiksi liikennöivälle höyrylaivalle tai veneelle, jotta se pysähtyisi ottamaan matkustajat kyytiin. Vanhempi nainen odottaa laiturin penkillä hieman etukumarassa istuen.
Laiturilla-maalaus on ollut saman suvun omistuksessa vuosikymmenien ajan. Se on jäänyt tuntemattomaksi suurelle yleisölle, sillä se on ollut julkisesti esillä kenties vain Helsingin Taidehallissa 1954 järjestetyssä Helene Schjerfbeckin muistonäyttelyssä. Maalaus täydentää hyvin Gösta Serlachiuksen taidesäätiön Schjerfbeck-kokoelmaa, jota on kartutettu viime vuosina useilla merkittävillä teoksilla.
Serlachiuksen Taidesauna sai UNIQUE Finnish Sauna Experience -laatumerkin
27.4.2023
Serlachius-museoiden Taidesauna on saanut Sauna from Finlandin myöntämän Authentic Finnish Sauna Experience UNIQUE -laatumerkin. Laatumerkin myönsivät Sauna from Finlandin edustajat Carita Harju ja Piija Äijänen auditoimalla maaliskuussa tilaussaunakokonaisuuden.
Auditoijien mukaan Taidesauna on loppuun asti hiottu palvelukokonaisuus, joka sopii ryhmille niin yksityistilaisuuksiin, kokouksiin kuin juhliin. Myös yleisövuorot toimivat hyvin. Auditoijat kiittelivät saunan esittelyä, tiloja, taidetta, pyöreän saunan tunnelmaa ja löylyjä sekä tilaussaunaan liittyvää palvelua tarjoiluineen. Myös saunatilojen toimivuus ja siisteys, yksityiskohtia myöten harkittu design ja kaunis ympäristö saivat kiitosta arvioinneissa.
”Pyöreä sauna itsessään on meditatiivinen kokemus, ja saunan ikkunasta avautuu taideteos sekä suomalainen järvimaisema. Ulkosuihku on upea ja siinä oleva mosaiikkitaideteos kokemisen arvoinen”, he toteavat arviossaan.
Auditoijien mukaan Taidesaunan on taitavasti suunniteltu kokonaiselämys, jossa suomalainen sauna löylyineen on keskiössä ja jonka ympärille on onnistuttu luomaan moderni kokonaisuus.
Taidesaunalle myönnettiin Sauna from Finlandin neljästä eri laatumerkistä UNIQUE-merkki, joka kertoo Suomenkin mittakaavassa poikkeuksellisesta saunaelämyksestä.
Serlachiuksen Taidesauna Vuoden Betonirakenne 2022
1.2.2023
Serlachius-museoiden Taidesauna palkittiin Vuoden 2022 Betonirakenteena 1. helmikuuta Espoon Dipolissa järjestettyjen Betonipäivien yhteydessä.
Tuomariston perusteluissa todettiin, että Taidesaunan betonirakenteet ja -pinnat ovat rakennuskokonaisuudessa laajalti esillä. Saunaan ja saunomiseen liittyvä toiminta, materiaalit, taide ja kulttuuri ovat nähtävissä ja koettavissa täysin uudella tavalla. Rakennus on helposti lähestyttävä ja koettavissa monin eri tavoin.
”Saunan toteutus ja viimeistely edustavat erittäin ammattitaitoista laatua, jota voi tässä kohteessa päästä ihailemaan. Hanke on vaatinut erityisosaamista kaikilta osapuolilta. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta”, korosti tuomaristo.
Serlachius-museoiden puolesta palkinnon vastaanottivat Gösta Serlachiuksen taidesäätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik de la Chapelle, talousjohtaja Juha Roponen ja kiinteistöpäällikkö Jaakko Karppinen. Tilaisuudessa olivat mukana myös saunan suunnittelusta vastanneet arkkitehdit Héctor Mendoza, Boris Bežan ja Pekka Pakkanen, vastaava työnjohtaja Juha Pisilä rakennuspalvelu Sirius Prosta sekä aluepäällikkö Lauri Blom Ramboll Finlandista.
Vuoden Betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien. Se on Suomen vanhimpia arkkitehtuurin ja rakennusalan kilpailuja. Palkinto annetaan rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Kilpailun järjestää Betoniteollisuus ry.
Vierailu Serlachius-museoissa tuottaa tutkimuksen mukaan pitkäaikaista ja laaja-alaista hyvinvointia
27.1.2023
Serlachius-museoihin tehty vierailu synnyttää kävijöissä pitkäaikaista hyvinvointia, jonka rahalliseksi arvoksi on arvioitu 933 euroa vierasta kohden. Museovierailun arvoa kävijälle arvioitiin uudenlaisessa tutkimuksessa, johon osallistui kahdeksan suomalaismuseota ja Suomen museoliitto.
Arvostetun yhdysvaltalaistutkijan John K. Falkin johdolla tehty tutkimus tuotti ainutlaatuista tietoa museokäynnin pitkäkestoisesta ja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta. Kävijöitä pyydettiin arvioimaan myös museokäyntien koettujen hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa, mikä oli uutta ja poikkeuksellista.
Serlachius-museoissa tutkimus toteutettiin kesällä 2022. Vastaajiksi lupautui 571 henkilöä. Heistä 315 vastasi lopulta kyselyyn, joka tehtiin kuukauden päästä museovierailusta. Serlachius-museoiden vastaajat olivat keskimäärin hieman iäkkäämpiä kuin muiden museoiden vastaajat. Suurin osa vastaajista oli keski- tai hyvätuloisia ja ahkeria museokävijöitä.
Serlachius-museoiden tulokset keskiarvoa paremmat
Serlachius-museoiden vastaajilla kokemuksen henkilökohtainen vaikutus kesti museoista kaikkein pisimpään. Sen saama arvosana oli 3,67 (museoiden keskiarvo 3,31) asteikolla 1–6. Myös älyllinen ja fyysinen kokemus kestivät pidempään kuin museoilla keskimäärin. Sosiaalinen kokemus kesti yhtä pitkään kuin muilla.
Rahallisesti arvioituna vierailu Serlachius-museoissa tuotti hyvinvointia 933 euron arvosta, kun kyselyyn osallistuneiden museoiden keskiarvo oli 864 euroa. Yhden vuoden aikana Serlachius-museot tuottaa siis hyvinvointia 77 miljoonan euron edestä. Jokainen Serlachiuksen museotoimintaan käyttämä euro tuottaa kävijöilleen hyvinvointia 12 euron arvosta.
Serlachius-museoiden kehitysjohtajan Päivi Viherkosken mielestä oli kiinnostavaa päästä mukaan tällaiseen uraauurtavaan tutkimukseen, jonka kansainvälisesti tunnettu, museoiden asiakaskokemusta tutkinut tutkija ryhmineen teki.
”Hyvinvointivaikutusten rahallista arvoa on ylipäätään tutkittu kovin vähän. Hyvinvoinnin rahallisen arvon mittaamiselle on havahduttu sitä mukaa, kun aineettomien tuotteiden ja palveluiden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Perinteisesti aineettoman hyödykkeen arvoa on mitattu tutkimuksilla, joissa selvitetään, mitä ihmiset olisivat halukkaita maksamaan hyödykkeestä”, hän toteaa.
Tutkimuksessa olivat Serlachius-museoiden lisäksi mukana HAM Helsingin taidemuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, Museo- ja tiedekeskus Luuppi, museokeskus Vapriikki ja Nykytaiteen museo Kiasma. Tutkimusta tuki Suomen museoliitto.
Serlachius-museoiden Taidesauna palkittiin Vuoden matkailuinnovaationa
Serlachius-museoiden Taidesauna palkittiin Vuoden matkailuinnovaationa 4.11.2022 järjestetyssä Finnish Travel Galassa.
Palkintoperusteissa Taidesaunan todettiin yhdistävän suomalaisen saunakulttuurin osaksi taiteen, luonnon ja arkkitehtuurin muodostamaa henkeäsalpaavaa matkailuelämystä, ja joka tarjoaa iloa kaikille aisteille.
Taidesauna luo uutta saunakulttuuria, jossa perinteisen hiljentymisen ja peseytymisen sijaan saunomisesta haetaan elämyksiä ja sosiaalista yhdessä olemista. Serlachius-museoiden Taidesauna tuo uutta väriä kulttuurimatkailun maailmaan.
Palkinnon vastaanottivat Serlachius-museoiden kehitysjohtaja Päivi Viherkoski yhdessä markkinoinnin, viestinnän ja yleistötyön henkilökunnan kanssa.