Kirkkovene Taavetinsaaressa

ELOKUU 2024

Taavetinsaaresta otetussa valokuvassa on saunarakennus ja kirkkovene Liukkaan kokka. Valokuva on Joenniemen kartanossa sisäkkönä palvelleen Dagmar Järvisen kokoelmista.

Vuonna 1955 toimintansa aloittanut Kuorevesi-Seura sai 23.10.1956 päivätyn kirjeen Gösta Serlachiuksen taidesäätiön asioita hoitavalta maisteri Lasse Seveliukselta:

Mäntän Joenniemen kartanoon liittyvässä saaressa säilytetään vanha kirkkovene. Koska Kuorevedelle paraikaa perustetaan museota, on herännyt ajatus, että tämä vene sopisi sinne, sitä suuremmalla syyllä, kun sitä on aikoinaan käytetty Kuorevedelle suuntautuvilla kirkkomatkoilla. Vene on ollut säilytettynä katoksen alla. Se on vähän rikki perästä, mutta hyvin korjattavissa. Vuorineuvoksetar Ruth Serlachius, joka omistaa veneen, on ilmoittanut suostuvansa lahjoittamaan sen Teille. 

Kuorevesi-Seuran puheenjohtaja Eeva Laaksi lähetti kiitoskirjeet vuorineuvoksettarelle ja Seveliukselle. Jälkimmäiseltä Laaksi tiedusteli veneen muita tietoja, kuten ostopaikkaa, hintaa ja nimeä. Harmillisesti Seveliuksen vastauskirjettä ei ole löytynyt. 

Ei ole siis tiedossa, milloin Serlachiukset olivat hankkineet kirkkoveneen, joka näkyy Taavetinsaaressa jo 1930-luvulla otetuissa valokuvissa. Syynä hankintaan saattaa olla Gösta Serlachiuksen kiinnostus talonpoikaiskulttuuriin. Hän oli esimerkiksi avustanut taloudellisesti kuorevesiläisiä kansallispuvun teossa. 

Kuorevesi-Seura perustettiin museohankkeen toteuttamiseksi vuonna 1955. Kirkkovenettä ei kuitenkaan sijoitettu kotiseutumuseon yhteyteen, vaan sen ajateltiin sopivan paremmin Kuoreveden kirkolle, jonne sen viimeiset kirkkomatkat olivat suuntautuneet.

Ensimmäiset kirkkomatkansa Liukas oli tehnyt Keuruun kirkolle. 11-hankaisen Liukkaan kerrotaan valmistuneen Häkki-Liukossa vuonna 1885. Valmistajaksi mainitaan useimmiten veneenrakentaja Aatami Mäntyniemi, mutta ilmeisesti täyttä varmuutta veneenrakentajasta ei ole. 

Tarinan mukaan, kun rinteessä kasvanutta, kirkkoveneen rakennuspuuna käytettyä petäjää kaadettiin, se luisti mäkeä alas kaataen alleen pienempiä puita. Aaro Liukon kerrotaan sanoneen, että kyllä siitä tulee hyväkulkuinen vene, kun se jo maallakin noin luistaa. Venettä alettiin kutsumaan Liukkaaksi. Se palveli Liukon venekuntaa Keurusselällä 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolelle.

Vuosisadan vaihteessa kirkkoveneiden määrä väheni merkittävästi. Keurusselällä liikennöivät Keuru-laiva (1885) ja Elias Lönnrot (1892). Liukas ostettiin Riihimäen venekunnan kirkkoveneeksi Kuorevedelle, jossa Kuorevesi-laiva ajoi vuoroliikennettä Kuoreveden ja Mäntän väliä 1914–1920. Liukkaalle rakennettiin talas Suinulan kylään Viitalan rantaan.

Vuonna 1911 Seurasaaren ulkomuseon perustaja, kansatieteilijä A. O. Heikel, kirjoitti käyneensä katsomassa vuonna 1885 rakennettua Liukas-nimistä kirkkovenettä Suinulassa. Kirkkoveneiden kartoitusmatkalla ollut Heikel oli saanut vinkin veneestä, joka oli myyty Keuruulta Kuorevedelle pari vuotta aiemmin. 

Heikel kirjoittaa veneen olleen 13-hankainen (ei 11-hankainen), mutta veneen mitat ovat samat kuin Kuoreveden kirkolla olevassa kirkkoveneessä (pituus: 18 m, leveys: 1,9 m). Heikel valokuvasi veneen katoksineen. 

Heikelin mukaan vene oli maalattu oston jälkeen valkoiseksi ja yläreuna vihreäksi. Puuhankaisen veneen tuhdot olivat irtonaisia lautoja. Niitä kannattivat laitojen sisäreunoja kulkevat pärmäpuut. Kukin airo oli varustettu omistajan tai talon puumerkillä. Keskellä venettä olivat pisimmät airot ja edessä ja takana lyhyemmät. Airojen lehdet oli maalattu punaiseksi. Kirkkomatkalla pidettiin eväskirstua keskellä venettä.

Kirkkovene Liukas siirrettiin 25.3.1958 Joenniemestä Kuoreveden kirkolle ja katettiin tilapäisesti. Ratkaistavaksi tuli vielä venekatoksen rakentaminen. Seurasaaren ulkomuseon intendentin mukaan arkkurakennelman varaan tehty avotalas oli seudulla tyypillinen ja ainoa, joka tuli kysymykseen. 

Ruth Serlachius lahjoitti Kuorevesi-Seuralle myös kirkkoveneen talaan Joenniemestä. Osin vanhasta venesuojasta ja osin Kuoreveden seurakunnan lahjoittamista rakennuspuista tehty uusi talas valmistui vuonna 1958. Varojen puutteen vuoksi talaan katon valmistuminen odotutti seuraavaan vuoteen. 

Katri Tolonen
Amanuenssi

Lähteet:
Heikel, A. O.: ”Kirkkoveneitä”, Suomen museo XVIII 1911. Suomen Muinaismuistoyhdistys, Helsinki, 1911
Jämsän seurakunta. Kuoreveden seurakunnan arkisto. Kirkkovaltuuston pöytäkirjat 18.3.1957, 29.4.1957.
Kuorevesi-Seuran arkisto. Pöytäkirjat, vuosikertomukset ja kirjeet vuosilta 1956–1959
Pänkäläinen, Hillevi (2019): ” Liukon Liukas – kirkkoveneen monipolvinen tarina”, Keuruun Joulu 2019.
Tolonen, Marja: Kirkkovene Liukas. Opastekyltti Kuoreveden kirkolla.