Claude Monet: Heinäsuova ilta-auringossa

Serlachius-museo Göstassa voi tutustua Suomen ainoaan julkisessa taidekokoelmassa olevaan Claude Monet’n (1840–1926) teokseen. Heinäsuova ilta-auringossa (1891) on osa Monet’n Pariisin ulkopuolella Givernyssä maalamaa, samaa aihetta käsittelevää teossarjaa. 

Heinäsuova ilta-auringossa hankittiin Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin vuonna 1957 taidekauppias Louis Richteriltä Lontoosta. Hän oli lunastanut sen tunnetun taiteenkerääjän kuolinpesästä. 

Teoksen arvellaan olleen esillä Lontoon Grafton Galleryssa vuonna 1905 järjestetyssä impressionistien myyntinäyttelyssä. Näyttelyn järjesti pariisilainen galleristi Paul Durand-Ruel, joka tiedetään yhdeksi Claude Monet’n tärkeimmistä tukijoista tämän uralla. 

Heinäsuova ilta-auringossa on sen ostamisesta lähtien oletettu Monet’n tekemäksi. Koska maalauksessa ei ole näkyvää signeerausta eikä sitä ole aiemmin tunnettu kansainvälisesti, sen alkuperä on joskus kyseenalaistettu. Serlachiuksella maalaus on aina esitelty aitona Monet’na. 

Syksyllä 2015 teos oli lähdössä kansainväliseen Monet and the French Impressionist -näyttelyyn Tanskan Aarhusiin. Se päätettiin vielä tutkia ennen näyttelyä uusin menetelmin, joita Jyväskylän yliopiston Recenart-tutkimusyksikkö oli kehitellyt parin vuoden ajan. Recenart yhdisti taidehistorian, kemian, fysiikan ja tietotekniikan huippuosaamista ja -teknologiaa taideteostutkimukseen.

Tutkijat tekivät maalauksesta nopeasti kiinnostavan havainnon. Hyperspektrikameran kuva paljasti maalipinnan alta oikeasta alakulmasta taiteilijan signeerauksen ja vuosiluvun 1891. Myöhemmin valmistuneet pigmentti- ja kangaskuituanalyysit vahvistivat teoksen vuorenvarmasti Monet´ksi. ”Uuden” Monet’n maalauksen löytyminen Suomesta vuonna 2015 sai huomattavaa kansainvälistä julkisuutta kuukausien ajan.

Heinäsuovat eri valossa

Claude Monet varttui ranskalaisessa rannikkokaupungissa Le Havressa, missä sai merimaalari Eugène Boudinilta ensimmäisen kipinän ulkoilmamaalaukseen. Opiskellessaan 1860-luvulla Charles Gleyren ateljeessa Pariisissa hän tutustui opiskelutovereihinsa, joista monet omaksuivat Monet’n tavoin impressionismin.

Vuonna 1874 joukko samanhenkisiä taiteen uudistajia alkoi järjestää omia näyttelyitään Pariisissa. Ensimmäisen yhteisnäyttelyn tunnuskuvaksi muodostui Monet’n maalaus Impressio, auringonnousu (1872), joka antoi samalla nimen koko tyylisuuntaukselle. 

Yleisö ja kriitikot tyrmäsivät aluksi uuden maalaustavan. Alkuvuodet olivatkin taloudellisesti ja henkisesti raskaita ryhmän johtohahmolle Claude Monet’lle. Vuosisadan loppua kohden impressionismi teki läpimurtonsa niin taiteilijoiden kuin keräilijöiden parissa ja nousi lopulta kansainvälisen taide-elämän tiennäyttäjäksi.

Kypsällä iällä taloudellisesti turvattu Monet saattoi keskittyä maalaussarjoihin, joissa hän tutki samaa aihetta eri vuorokauden- ja vuodenaikoina ja eri valo-olosuhteissa. Hän muutti vuonna 1890 Givernyyn ja maalasi siellä muun muassa tunnetun heinäsuovasarjansa, johon tiedetään kuuluvan yli 20 samasta aiheesta maalattua teosta.