Mesenaatit
Serlachiuksen taidekokoelman tarina
Serlachius Pääkonttori 15.6.2024—
Serlachiuksen taidekokoelman takana on kiehtova tarina, jossa kietoutuvat yhteen taide, historia, arkkitehtuuri, metsä ja suomalaisuus. Mesenaatit-näyttely kertoo Serlachiuksista taide-elämän tukijoina, paperiyhtiön johdossa ja mänttäläisen ihanneyhteiskunnan rakentajina.
Mäntän patruunat ja heidän perustamansa metsäteollisuusyhteisön asukkaat rakensivat pienestä kotikaupungistaan valtakunnallisen ja kansainvälisen keskuksen, jolla on vahva paperin ja taiteen luoma identiteetti. Mesenaatteina Serlachiukset tukivat taiteilijoita ja perustivat Mänttään ainutlaatuisen taidekokoelman. Näyttely avaa mesenoinnin historiaa myös yleisemmin, Mediceistä Rockefellereihin.
Mäntän ensimmäinen patruuna G. A. Serlachius löysi 1800-luvun lopulla nuoren Akseli Gallen-Kallelan ja Emil Wikströmin tukien heitä rahallisesti ja tilausteoksilla. Gösta Serlachius jatkoi suomalaisten taiteilijoiden tukemista ja perusti 1933 taidesäätiön kasvavan taidekokoelmansa turvaksi. R. Erik Serlachius ja Gustaf Serlachius jatkoivat taidesäätiön kehittämistä.
Näyttelyn tarina laajentuu taiteen tukemisesta Mäntän kehittymiseen. Mäntästä muodostui Serlachius-yhtiön myötä vauras pieni teollisuusyhteisö, jota esiteltiin 1950–60-luvuilla suomalaisena ihanneyhteisönä ja johon kävivät tutustumassa niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin arvovieraat.
Serlaa sen olla pitää!
Kukapa ei olisi kuullut mainoslausetta Serlaa sen olla pitää! Serla-tuotemerkki syntyi 1960-luvulla, kun G. A. Serlachius -yhtiö aloitti pehmeän WC-paperin valmistamisen Mäntässä Euroopan tehokkaimmalla kreppipaperikoneella. Yhtiön lanseeraama tuotesarja valtasi markkinat Serla-nimellä. Näyttelyssä nähdään esimerkkejä Serlachius-yhtiön tuotteista ja niiden markkinoinnista.
Mesenaatit-näyttely liittyy osaksi yhtiön vanhan pääkonttorin historiaa ja museohuoneita. Se sisältää myös Metsän maailma -elämystilan, jossa viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin. Näyttelyn kuraattori on Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, ja sen visuaalisesta ilmeestä on vastannut Serlachiuksen suunnittelupäällikkö Tarja Väätänen.
Kuva: Kuvanveistäjä Hannes Autere ja vuorineuvos Gösta Serlachius Huhkojärvellä. Kuva: Serlachius-museoiden kuva-arkisto.
