Heikki Häiväoja – Serlachius-mitali, 1994

LOKAKUU 2016

Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema, 1994 valmistunut Serlachius-mitali juhlistaa Serlachius-suvun 125-vuotista työtä ja taivalta mänttäläisen metsäteollisuuden perustajana ja suomalaisen paperiteollisuuden kehittäjänä. 

Serlachiusten vaikutusvalta Mäntän teollisuudessa päättyi 1993, jolloin järjestyksessään neljäs Serlachius-sukuinen patruuna, vuorineuvos Gustaf Serlachius siirtyi syrjään Metsä-Serla Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta.

Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun yli satavuotias sukuyhtiö G.A. Serlachius Oy ja osuuskuntapohjainen Metsäliiton Teollisuus Oy fuusioituivat. Uusi yhtiö otti nimekseen Metsä-Serla Oy. Yhtiöiden sulautuminen yhdeksi oli julkistettu keväällä 1986, mutta uusi yhtiö aloitti toimintansa vuoden viimeisenä päivänä. Kyse oli Suomen toiseksi suurimmasta metsäyhtiöstä silloisen Enson jälkeen. Vuoteen 1992 mennessä Metsä-Serla Oy:stä oli tullut Metsäliiton tytäryhtiö ja näin osa Metsäliitto-konsernia.

Mitalitaide on kuvanveistotaiteen laji, jossa tavallisesti kahdelle pyöreälle, pienelle pinnalle mahdutetaan tiivis tarina. Heikki Häiväojan (s. 1929) Serlachius-mitalin etusivulle on kuvattu Mäntän neljän patruunan miniatyyrimuotokuvat ja takasivulle tehtaan siluetti, paperirullia sekä Kokemäenjoen vesistöalueeseen kuuluvalta Keurusselältä vetensä Mäntänkoskeen laskeva Koskelanlampi ja sen aaltoihin vuosiluvut 1868–1993.

Gustaf Serlachiuksen toiveesta mitalissa nostetaan esille hänen isänsä, vuorineuvos Ralph Erik Serlachiuksen (RES, 1901–1980) merkitys suomalaiselle paperiteollisuudelle ja Mäntälle. R. Erik Serlachius oli toiminut isoisänsä perustaman yhtiön toimitusjohtajana 26 vuotta ja sen hallituksen puheenjohtajana 38 vuotta. Hänen aikanaan yhtiötä oli laajennettu, ja Mäntässä alkoi pehmopaperituotanto.

Mäntän puuhiomon 1868 perustanut apteekkari, myöhemmin kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachius (GAS, 1830–1901) oli R. Erik Serlachiuksen äidin isä. Mitaliin on kuvattu kauppaneuvoksen alapuolelle hänen veljenpoikansa, vuorineuvos Gösta Serlachius (GS, 1876–1942), joka toimi Mäntän tehtaiden isännöitsijänä 1903–1908 ja yhtiön toimitusjohtajana vuodesta 1913 aina kuolemaansa 1942 asti. Gösta Serlachiuksen ensimmäinen aviopuoliso oli hänen serkkunsa G. A. Serlachiuksen tytär Sigrid (Sissi).

Mitalin etusivulla äärimmäisenä oikealla on profiilikuva Metsäliiton fuusion solmineesta Gustaf Serlachiuksesta (GFS, 1935–2009), joka johti sukuyhtiötä 1969–1986.

Mitalin takasivulle on kuvattu myös G.A. Serlachius Oy:n pääkonttori, nykyinen Gustaf-museo ja Joenniemen kartano, nykyinen taidemuseo Gösta. Kartano oli alun perin rakennettu maatilan päärakennukseksi ja Gösta Serlachiuksen sekä hänen toisen puolisonsa Ruth Serlachiuksen (o.s. Björkenheim, aik. Ahlström) edustuskodiksi. Kartanon yläkerran huoneita käytettiin vuorineuvoksettaren kuoleman, vuoden 1963 jälkeen aina 1980-luvun alkuun saakka G. A. Serlachius Oy:n vierashuoneina.

Metsä-Serla Oy teetti Serlachius-mitalia kaikkiaan 300 kappaletta pronssisena ja joitakin myös hopeisena. Mitaleita ovat saaneet yhtiön sidosryhmät ja niiden edustajat. Sitä on jaettu myös yhtiön ja Mäntän eteen ansioituneesti työtä tehneille. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmissa on yksi hopeinen mitali ja useampia pronssisia.

Marjo-Riitta Simpanen
Tutkija