Eric O. W. Ehrström, Sibeliuksen kunnia-adressit, 1915

LOKAKUU 2015

Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmissa on sata taiteilija Eric O.W. Ehrströmin luonnosta kunnia- ja muistoadresseiksi. Niitä on tehty aikansa vaikuttajille, kuten Akseli Gallen-Kallela, kenraali Mannerheim, Elia Repin, Miina Sillanpää, Anders Zorn tai Jean Sibelius. Juhlavuotta viettävälle Sibeliukselle suunniteltuja luonnoksia on seitsemän.

Nerokas taiteilija, synnyinmaan sävelten luoja Jean Sibelius kutsuttiin Suomen Taideyhdistyksen ja Taideakatemian kunniajäseneksi kuvassa olevalla adressilla. Ehrströmin luonnostelema adressi on ilmeisesti vuodelta 1925, jolloin Sibelius täytti 60 vuotta. Suomen Taideakatemian säätiö perustettiin vasta 1939, mutta sitä edelsi aika, jolloin Suomen Taideyhdistyksen luottamusneuvostoa kutsuttiin Suomen Taideakatemiaksi.

Vuonna 1915 Jean Sibelius, joka täytti tuolloin 50 vuotta, kutsuttiin Helsingin Musiikkiopiston ensimmäiseksi kunniajäseneksi. Eric O.W. Ehrström luonnosteli kunnia-adressin, jossa säveltäjälle toivotettiin “jatkuvaa luomisvoimaa taiteen hyväksi, isänmaan maineeksi, iloksi aikalaisilleen ja jälkimaailmalle”.

Vuodelta 1915 on myös toinen Ehrströmin tekemä luonnos, jossa “suomalaisen säveltaiteen suurmiestä” ylistetään horjuvalla suomenkielellä: ”Ilolla ja ylpeydellä olemme me Teidän kansalaisenne nähneet miten Teidän suomalaisesta säveleestä lähtenyt taiteenne on askel askelelta uusia aloja valloittaen jo nyt luonnut nerokaalle mestarilleen eittämättömän maailman maineen. Niin ei vielä kukaan ole saattanut kuulluksi Suomen nimeä. Niin ei vielä kukaan ole voinut herättää suuren sivistysmaailman myötätuntoa pientä maatamme kohtaan…”

Sibelius oli nostettu jo vuosisadan taitteessa kansallissankariksi ja kohta sen jälkeen tapahtui kansainvälinen läpimurto. Hänen 50-vuotisyntymäpäivänään lehdissä oli monisivuisia artikkeleita, Helsingin liikkeet olivat koristelleet näyteikkunansa Sibelius-aiheilla ja säveltäjä vastaanotti juhlalähetystöjä. Sibelius-kuumetta nosti juhlakonserttien sarja.

Säveltäjämestari sai kansalaiskeräyksen tuloksena lahjaksi komean flyygelin, johon ulosottomies kiinnitti merkkinsä pian juhlallisuuksien jälkeen. Helmikuussa 1916 laulajatar Ida Ekman toi Ainolaan uuden lahjakeräyksen tuoton, jolla kuoletettiin osa veloista ja Steinway sai sittenkin jäädä Ainolaan.

Helena Hänninen
tutkija