Gunnar Berndtson, Taiteentuntijoita Louvressa, 1879

HUHTIKUU 2015

Ympyrä sulkeutui, kun Gunnar Berndtsonin – äitinsä kautta de la Chapellen sukua – maalaama Taiteentuntijoita Louvressa päätyi monivaiheisen omistushistorian läpikäyneenä vuonna 1929 Gösta Serlachiuksen taidekokoelman helmeksi. Vuorineuvos Serlachiuksen tytär Kersti (Stina) oli muutamaa vuotta aiemmin avioitunut vapaaherra Claes de la Chapellen kanssa.

Gunnar Berndtson (1854–1895) tunnetaan suomalaisena salonkimaalarina, jonka tuotanto jäi vähälukuiseksi, kun hän menehtyi sairauteen 41-vuotiaana. Aihevalinnoissaan hän pysytteli omakohtaisesti tuntemallaan maaperällä, herraskartanoiden, puistojen ja huviloiden parissa. Hän oli niinikään mestarillinen muotokuvaaja.

Taiteentuntijoita Louvressa oli 25-vuotiaan Berndtsonin läpimurtotyö, johon kiteytyi taiteilijalle ominainen sivellintaituruus ja eleganssi. Teos saavutti menestyksen vuoden 1879 Pariisin Salongissa. Myös kotimainen yleisö piti sitä sensaationa, kun se nähtiin Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä Helsingissä kohta Pariisin ensiesiintymisen jälkeen.

Maalaus haluttiin lunastaa saman tien Taideyhdistyksen kokoelmaan, joka on sittemmin tullut osaksi Suomen valtion omistamaa Kansallisgallerian aarteistoa. Berndtsonin maalaus oli kuitenkin ehtinyt aiheuttaa liikehdintää myös yksityisten keräilijöiden keskuudessa ja se jouduttiin luovuttamaan ministerivaltiosihteeri, vapaaherra Emil Stjernvall-Walleenin taidekokoelmaan.

Sjernvall-Walleen oli Suomen suuriruhtinaskunnalle merkityksellinen virkamies Pietarin hovissa, ja hän oli säilyttänyt armeija-aikaisen ystävyytensä Venäjän keisari Aleksanteri II:n kanssa. Perheetön ministerivaltiosihteeri siirtyi vanhoilla päivillään pysyvästi asumaan Helsinkiin sisarensa Aurora Karamzinin luo.

Aurora Karamzinin kautta Gunnar Berndtsonin Taiteentuntijoita Louvressa -maalaus kulkeutui Kytäjän kartanon Linderin suvulle, kun Auroran kasvatti, nuorena kuolleen sisaren tytär Marie avioitui tilanomistaja Constantin Linderin kanssa. Heidän tyttärensä Emilie vei maalauksen mukanaan mennessään naimisiin kenraalimajuri, salaneuvos Kasten de Pontin kanssa.

Maalaus koristi tiettävästi sittemmin kuvernööriresidenssien saleja, kun de Pont nimitettiin sotilasuransa jälkeen ensin Uudenmaan ja myöhemmin vielä Vaasan läänin kuvernööriksi. Salaneuvoksetar Emilie de Pont jäi leskeksi vuonna 1929. Monen muun säätyläislesken tavoin hän joutui elintasonsa turvaamiseksi myymään arvo-omaisuutta. Näin alkujaan Suomen Taideyhdistyksen kokoelmaan ostettu Berndtsonin maalaus löysi paikkansa mänttäläisen vuorineuvos Gösta Serlachiuksen taidekokoelmasta, ja on alusta lähtien ollut yksi Joenniemeen vuonna 1945 avatun taidemuseon rakastetuimmista kokoelmateoksista.

Tarja Talvitie
Kokoelmapäällikkö

Gunnar Berndtson, Taiteentuntijoita Louvressa
Gunnar Berndtson, Taiteentuntijoita Louvressa, 1879, öljyväri puulle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Vesa Aaltonen.