Robert Wilhelm Ekman, Morsiussauna

KESÄKUU 2013

Suomalaisiin hääperinteisiin kuului entisaikaan morsiamen saunottaminen ennen häitä. Saunarituaalin tarkoituksena oli paitsi kaunistautua, myös valmistaa morsianta uuteen elämänvaiheeseen ja luopua symbolisesti vanhasta. Morsiussauna koristeltiin oljilla tai lehtipuun oksilla, ja lauteita peittivät puhtaat lakanat. Kylvettäjinä olivat usein morsiamen ystävättäret – tai kuten Robert Wilhelm Ekmanin maalauksessa –  tehtävään varta vasten pyydetty vanhempi nainen.

Robert Wilhelm Ekmanin teoksessa suomalainen saunakulttuuri on saanut antikisoivan tulkinnan. Nuori morsian poseeraa teoksen keskellä kuin antiikin veistos kierteisessä kontraposto-asennossa. Vartalon paino lepää viehkeästi toisella lanteella, ja alaruumista peittää näyttävästi laskostettu lakana. Vaalea iho hohtaa pimeässä saunassa kuin marmori vasemmalta lankeavan valon korostaessa kauniisti naisen olkapäitä, rintoja ja lantion kaarta.

Morsiamen vasemmassa kädessä oleva saunavihta vaikuttaa hieman irralliselta yksityiskohdalta, mutta se on teoksen merkityksen kannalta tärkeä. Saunavihdan ansiosta taiteilijan aikalaiset ymmärsivät antiikin klassisen kaunottaren esittävän Venuksen sijaan suomalaista talonpoikaisnaista.

Miksi Ekman maalasi niin kuin maalasi? Siksi, että häntä sitoivat oman aikansa taiteilijakoulutus, toisaalta vakiintuneet kuvalliset esitystavat. Ekman kuului taiteilijasukupolveen, jonka työskentelyä ohjasi pyrkimys säännönmukaisuuteen ja sen kautta saavutettavaan harmoniaan, toisin sanoen kauneuteen. Ekman tarkasteli suomalaista talonpoikaisväestöä varovaisen etäältä ja kuvasi sitä ihannoiden.

Realismin aika tuli suomalaiseen maalaustaiteeseen vasta myöhemmin, Akseli Gallen-Kallelan teosten myötä. Hänen kuvauksensa suomalaisesta saunakulttuurista oli tyystin toisenlainen.

Suvi-Mari Eteläinen
Tutkija