Taidetehtäviä

TAIDETEHTÄVIÄ

Mielikuvituksen lisäksi taiteessa tarvitaan tekniikoiden osaamista. Oheisten tehtävien avulla pääset tutustumaan kuvallisiin sommittelukeinoihin, kuten muotoon, viivaan sekä valoon ja varjoon. Sitten voit tutkia väriä, liikettä ja perspektiiviä. Niiden oppiminen onnistuu parhaiten tekemällä ja kokeilemalla. Tekniikka auttaa mielikuvitustasi ja mielikuvitus tekniikkaasi.

Alvar Cawén, Punainen syklaami, asetelma, 1915, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Yehia Eweis.
Alvar Cawén, Punainen syklaami, asetelma, 1915, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Yehia Eweis.

Muototehtävä

Tarvitset paperia ja lyijykynän. 

Harjoittele taiteellista hahmottamista tarkastelemalla muotoa ensin kokonaisuutena ja sitten sen jakaantumista yhä pienempiin ja pienempiin muotoihin. Valitse kotoasi jokin kuvauskohde, jossa erilaiset muodot yhdistyvät toisiinsa. Sellainen voi olla esimerkiksi maljakkoon asetettu kukkakimppu tai täysinäinen hedelmävati. Voit myös valita jonkin kohteen kirjoituspöydältäsi, kuten kynätelineen.

Piirrä näkemäsi kokonaismuoto paperille. Älä piirrä ensimmäisenä yhden kukan terälehteä, vaan maljakon ja kukkakimpun ääriviivat yhtenä ainoana muotona. Näin kokonaisuus saa oikeat mittasuhteet. Jatka tämän jälkeen piirtämistä jakamalla yksi suuri muoto yhä pienempiin muotoihin.
 Ensin näet esimerkiksi kukkamaljakon kukkineen, sitten yhden tulppaanin, sen varren ja terälehden jne.

Tämän perusharjoituksen myötä voit edetä kuvaamaan muitakin yksityiskohtia, kuten valo- ja varjokohtia, pintarakenteita jne. 

Albert Edelfelt, Orkidea maljakossa, 1901, viivasyövytys, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Tomi Aho.
Albert Edelfelt, Orkidea maljakossa, 1901, viivasyövytys, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Tomi Aho.

Viivatehtävä

Tarvitset paperia ja kaksi kovuudeltaan erilaista lyijykynää.  

Harjoittele viivapiirustusta piirtämällä kuva kotoasi löytyvästä ruukkukasvista. Tarkastele ensin, millaisia viivoja kasvista löydät: kaarevia, suoria, käyriä jne. Kiinnitä huomiota muotojen päällekkäisyyteen ja yhteenliittymiseen sekä kohtiin, joissa ääriviivat kaartuvat tuoden muodon esiin. Ryhdy sitten piirtämään.

Älä käytä varjostusta tai sävytystä. Pyri kuvaamaan sekä kohteen muotoja että sen ääriviivoja pelkkien viivojen avulla. Voit lisätä kolmiulotteisuutta vaihtelemalla viivan paksuutta. Keskeisimpien muotojen korostamiseen kannattaa käyttää pehmeämpää lyijykynää kuin pienempiin yksityiskohtiin.

Robert Stigell, Käsivarsi, anatomiatutkielma, 1870-luku, lyijykynä- ja punaliitupiirustus, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Tomi Aho.
Robert Stigell, Käsivarsi, anatomiatutkielma, 1870-luku, lyijykynä- ja punaliitupiirustus, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Tomi Aho.

Varjostustehtävä

Tarvitset kaksi arkkia valkoista paperia sekä lyijykynän tai grafiittikynän

Valitse jokin keittiöstäsi löytyvä hedelmä tai vihannes, kuten paprika tai omena, ja aseta se pöydälle valkoisen paperin päälle. Aseta pöytävalaisin noin 30 senttimetrin päähän kohteesta siten, että sen valo- ja varjokohdat tulevat selvästi näkyviin. Tarkastele valo- ja varjopuolen eroa ja heittovarjoa. Huomioi, miten heijastuva valo saa jotkin kohdat varjopuolesta näyttämään vaaleammilta kuin toiset. Ryhdy sitten piirtämään. 

Piirrä ensin kohteen ääriviivat toiselle paperiarkille. Tämän jälkeen voit aloittaa varjostuksen. Kiinnitä huomiota otteeseen, jolla pitelet kynää. Ääriviivat piirtäessäsi pitelit todennäköisesti kynää normaalissa kirjoitusotteessa. Kun siirrät otetta enemmän kynän varren keskiosaan tai kohti kynän päätä, on sinun helpompi piirtää keveitä varjostusviivoja.


Tee varjostukset piirtämällä ensin sarja samansuuntaisia viivoja vinossa kulmassa kohteen ääriviivoihin nähden ja sitten toinen viivasarja päälle vastakkaiseen suuntaan. Päälle piirrettävät viivat voivat olla erilaisia: lyhyitä tai pitkiä, suoria tai kaarevia tai hieman eri kulmissa toisensuuntaisiin viivoihin nähden – näin saat kuvaan elävyyttä. Käytä tiheämpiä viivoja kohdissa, joissa varjot ovat kaikkein tummimmat. Pyri luomaan kuvauksesi kohteesta mahdollisimman kolmiulotteisen näköinen.

Harjoittelemaasi tekniikkaa voit käyttää myöhemmin hyödyksi, kun kuvaat varjo- ja valokohtia erilaisissa piirustuksissasi.

Ellen Thesleff, Maisema Firenzestä, 1907, öljyväri puulle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Teemu Källi.
Ellen Thesleff, Maisema Firenzestä, 1907, öljyväri puulle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Teemu Källi.

Väritehtävä

Tarvitset paperia, lyijykynän ja vesivärit.

Maalaa mielikuvitusmaisema käyttäen ainoastaan joko kylmiä tai lämpimiä värejä. Tarkastele ensin väriympyrää ja selvitä, mitkä pää- ja välivärit ovat kylmiä ja mitkä lämpimiä. Halutessasi voit ensin luonnostella aiheen paperille lyijykynällä.  

Koulussa tehtävä voidaan suorittaa siten, että luokka jaetaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä maalaa kylmin, toinen lämpimin värein. Kun työt ovat valmistuneet, voidaan yhdessä pohtia, miten erilaiset värit vaikuttavat maalauksesta välittyvään tunnelmaan.

Lennart Segerstråle, Lentoon lähteviä joutsenia, 1937, kuivaneula, painoväri paperille, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Teemu Källi.
Lennart Segerstråle, Lentoon lähteviä joutsenia, 1937, kuivaneula, painoväri paperille, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Teemu Källi.

Liiketehtävä

Tarvitset paperia ja lyijykynän.

Etsi kirjasta, lehdestä tai internetistä kuva liikkeessä olevasta eläimestä, esimerkiksi laukkaavasta hevosesta tai hiipivästä kissasta. Pohdi, mitkä tekijät luovat kuvaan liikkeen vaikutelman. Käytä kuvaa mallina ja piirrä paperille kuva liikkuvasta eläimestä.

Älä kuitenkaan jäljennä suoraan kuvan pysäytettyä asentoa. Mieti, miten voisit tehostaa liikkeen vaikutelmaa taiteellisin keinoin, esimerkiksi viivojen tai eläinhahmon sijoittelun avulla. Voit huomata esimerkiksi, miten eläimen nojautuminen eteenpäin korostaa liikkeen voimaa ja nopeutta.

Kun olet mielestäsi onnistunut riittävän hyvin liikevaikutelman luomisessa, voit tehdä samasta aiheesta maalauksen.  

Eero Järnefelt, Rentukoita Tuusulanjärven rannalla, 1927, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Yehia Eweis.
Eero Järnefelt, Rentukoita Tuusulanjärven rannalla, 1927, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Yehia Eweis.

Perspektiivitehtävä

Tarvitset paperia, lyijykynän ja vesivärit.

Kuvittele olevasi sammakko ja tarkastele Eero Järnefeltin Rentukoita Tuusulanjärvellä -teoksen yksityiskohtia. Miltä järvimaisema näyttää vedenpinnan tasalta, sammakkoperspektiivistä tarkasteltuna? Entä miltä sama aihe näyttäisi, jos olisitkin lintu ja näkisit saman maiseman ylhäältä alaspäin, lintuperspektiivistä?

Luonnostele aihe lyijykynällä paperille lintuperspektiivistä nähtynä ja maalaa se sitten vesiväreillä valmiiksi.