G. A. Serlachiuksen muistomerkki
LOKAKUU 2021
Mäntän tehtaiden perustaja, kauppaneuvos G.A. Serlachius (1830–1901) sai muistomerkin sata vuotta sitten. Se toteutettiin kauppaneuvoksen kodikseen rakennuttaman Mäntän linnan läheisyyteen, tehtaan puolelle osaksi puutarha-arkkitehti Bengt Schalinin tekemää linnan ympäristösuunnitelmaa.
Muistomerkin piti olla valmis G. A. Serlachius Oy:n 50-vuotisjuhliin 1918, mutta epävarmojen olojen vuoksi se paljastettiin vasta 1921. Se siirrettiin tehtaan laajentumisen takia 1957 Koskelanlammen rannalle tehdasta vastapäätä. Sen suunta on kohti puuhiomon ja paperitehtaan varhaisinta sijaintipaikkaa. Muistomerkki ostettiin Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle M-Real Oyj:ltä vuonna 2001. Samalla hankittiin ympärillä oleva maa-ala, niin sanottu Patruunan puisto.
Muistomerkin harmaan graniittikehän leveys on yli kaksikymmentä metriä ja korkeus yli neljä metriä. Keskellä olevalle tehtaan perustajan G. A. Serlachiuksen muotokuvalle johtavat portaat. Kuvanveistäjä Emil Wikströmin tekemä pronssinen muotokuva on signeerattu 1918.
Punagraniittiselle jalustalle asetettu rintakuva kohoaa korkeammalle kuin sen molemmin puolin olevat Mäntän elinkeinoja, teollisuutta ja maataloutta esittävät vertauskuvalliset reliefit, jotka nekin ovat Emil Wikströmin käsialaa. Wikström oli saanut uransa alussa tukea G. A. Serlachiukselta ja hallinnut 1900-luvun alkukymmenet suomalaista julkista veistotaidetta. Hän oli paras mahdollinen tekijä.
Teollisuutta kuvaava ideaalinen mieshahmo istuu paperikoneen vieressä telan päällä sylissään paperiarkkeja. Maanviljelystä kuvaava hahmo istuu ruispellolla käsissään viikate ja viljankorret. Näissä on saman tyyppistä karua komeutta, kuin Wikströmin tekemissä Helsingin rautatieaseman lyhdynkantajissa. Gösta Serlachius ei ollut tyytyväinen Wikströmin ehdotukseen teollisuutta esittävän hahmon embleemeistä. Hän piti niitä teknisesti vääränlaisina ja pyysi Eric O. W. ”Bucklan” Ehrströmiä luonnostelemaan Mäntän suurimman paperikoneen kuivauspäätä. ”Voit mahdollisesti käyttää liitteenä olevaa luonnosta”, kirjoitti Serlachius Wikströmille.
Muistomerkin suunnittelussa oli mukana myös arkkitehti W. G. Palmqvist, joka teki tekniset piirustukset. Kivityöt teki hämeenlinnalainen V. Heinäsen Kiviveistämö. Heinänen lähetti Serlachiukselle näytteen Eräjärven vaaleanharmaasta graniitista, materiaalivaihtoehtona oli myös Mäntän graniitti.
”Taidat yllättyä, kun kuulet, että G.A.S. monumentti on tänään saatu täysin valmiiksi. Yön aikana rintakuva on ilmestynyt paikoilleen ja kaikki näyttää erinomaiselta. Raskaiden aikojen ja yleisesti tiedossa olevien olosuhteiden vuoksi (tehtaan) johto päätti paljastaa muistomerkin ilman juhlallisuuksia. Voinemme sen sijaan järjestää pienen juhlan, kun historiikkimme valmistuu ja jaetaan ystäville ja työntekijöille, ja toivon, että Sinä olet silloin läsnä.” Näin kirjoitti Gösta Serlachius Wikströmille tammikuussa 1921.
P. H. Norrménin G. A. Serlachius osakeyhtiön muistojulkaisu Mäntän tehdas 1868–1928 ilmestyi vasta 1928. Viisikymmenvuotisjuhliin suunnitellun julkaisun kirjoittaja Oskar Rosenqvist murhattiin 1918 ja tehtävä sekä juhlinta siirtyivät 60-vuotisjuhliin.
Helena Hänninen
Tutkija
