Viivat

Tyko Sallinen, Aihe Cagnesista, 1921, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.
Tyko Sallinen, Aihe Cagnesista, 1921, öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.
Ellen Thesleff, Keväinen puisto, 1912

Suorat ja kaarevat viivat

Erilaisia viivoja on kaikkialla ympäristössämme. Rakennuksissa näkyy suoria vaaka- ja pystysuuntaisia viivoja. Luonnossa nähtävät viivat ovat kaarevia, kuten vaikkapa kasvien lehdissä.

Suorista viivoista syntyy vakaa tai paikalleen pysähtynyt tunnelma. Tästä syystä Tyko Sallisen Aihe Cagnesista -teoksen maisema vaikuttaa levolliselta.

Kiemurtelevat ja kaartuvat viivat luovat teokseen liikettä. Ellen Thesleffin Keväinen puisto -maalauksen sommittelussa on käytetty pyörteisiä, kaarevia ja koukeroisia viivoja. Ne tuovat teokseen eloisan tunnelman. 

Viivat toimivat aina suhteessa toisiinsa tai yhdessä sommitelman muiden tekijöiden kanssa. Pitkä viiva näyttää vielä pitemmältä, kun sitä vertaa lyhyeen ja toisinpäin. Viivojen kertautuessa niiden vaikutus voimistuu. Kun viivoja on useita, ne voivat luoda yhdessä tilan, suunnan, liikkeen tai rytmin vaikutelman.

Albert Edelfelt, Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä
Akseli Gallen-Kallela, Tytön pää

Lisätietoa

Ääriviivojen avulla teoksen sommittelu saa lujuutta ja pysyvyyttä. Viivapiirustuksessa kuva muodostuu ainoastaan viivoista, eikä siinä ole varjostuksia, toisin kuin valööripiirustuksessa. Kaikki piirustukset ovat jompaakumpaa tyyppiä tai näiden kahden yhdistelmiä.

Viivan ulkonäköön vaikuttaa myös piirustusvälineen valinta. Siveltimellä, lyijykynällä, tussilla, liidulla tai hiilellä tehdyt viivat ovat kaikki vaikutelmaltaan erilaisia. Tussin jälki on tummempaa ja kovempaa kuin esim. hiilen jälki. Huomaat tämän verratessasi Albert Edelfeltin tussipiirrosta Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä Akseli Gallen-Kallelan hiilipiirustukseen Tytön pää.