Gösta Serlachiuksen taidesäätiön säädekirja, 1933

JOULUKUU 2013

Vuorineuvos Gösta Serlachius (1876-1942) perusti nimeään kantavan taidesäätiön joulukuussa 1933, joten taidesäätiö täyttää kuluvana vuonna 80 vuotta. Taidesäätiön perustamiseen liittyneessä säädekirjassa säätiön ydintehtäviksi määriteltiin Serlachiuksen lahjoittaman taidekokoelman hoitaminen ja ylläpitäminen sekä taidemuseon rakentaminen Mänttään.

Gösta Serlachius lahjoitti säätiölle perustamisvaiheessa teoskokonaisuuden, jossa oli 217 taideteosta. Tästä perustamislahjoituksesta kokoelmiin kuuluu edelleen noin 170 teosta. Lahjoituskokoelmaan sisältyi useita tunnisteteoksia, kuten esimerkiksi Gunnar Berndtsonin Taiteentuntijoita Louvressa ja Albert Edelfeltin Porilaisten marssi. Kaiken kaikkiaan kokoelmissa on tätä nykyä yhteensä 322 teosta, jotka Gösta Serlachius on lahjoittanut tai jotka on hankittu häneltä.

Akseli Gallen-Kallelan teoksilla ja Suomen kultakauden taiteella on ollut aivan erityinen asema taidesäätiön toiminnassa. Taidesäätiön perustavassa kokouksessa 1934 linjattiin seuraavasti: ”Pyritään hankkimaan hyviä Akseli Gallen-Kallelan teoksia, mm. hänen täydellinen grafiikan kokoelmansa, todella hyviä vanhempien merkittävien suomalaisten taiteilijoiden töitä, elävien kotimaisten taiteilijoiden ensiluokkaisia töitä, joiden lisäksi vuosittain tulee varata varoja arvokkaan ulkomaisen taiteen hankintaan.”

Gösta Serlachius oli aloittanut taiteenkeräilyn jo vuosikymmeniä ennen taidesäätiönsä perustamista. Hän oli intohimoinen taiteenkeräilijä ja mesenaatti, joka seurasi oman aikansa taidetta ja tuki lupaavina pitämiään nuoria taiteilijoita hankkimalla heiltä teoksia. Tällainen taiteilija oli muun muassa Verner Thomé, jolta Serlachius tilasi muotokuvansa (1904) ja hankki 1909 hiljan valmistuneet maalaukset Pyykinkuivausta tuulisena päivänä ja Hiekkarannalla leikkiviä poikia. Myös nämä teokset kuuluivat Serlachiuksen lahjoituskokoelmaan.

Kirsi Eskelinen
Kokoelmapäällikkö