Tuula Lehtinen, Madame Adélaïde de France, 2022 öljyväri kankaalle, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Sampo Linkoneva

Prinsessa verhon takana

Eeva IlveskoskiSerlachiuksen nykytaidekokoelmaan kuuluu maalaus, joka nopeasti katsottuna näyttää kuvaavan verhojen laskoksia ja niiden koristekirjailuja, mutta tarkemmin katsoen verhojen alta pilkottavat kengänkärjet. Kuka on piilossa kankaiden takana?

MARRASKUU 2026

Serlachiuksen nykytaidekokoelmaan kuuluu maalaus, joka nopeasti katsottuna näyttää kuvaavan verhojen laskoksia ja niiden koristekirjailuja, mutta tarkemmin katsoen verhojen alta pilkottavat kengänkärjet. Kuka on piilossa kankaiden takana?

Madame Adélaïde de France (2022) on jatkoa maalaussarjalle, jossa kuvataiteilija Tuula Lehtinen (s. 1956) on inspiroitunut vanhoista kuningattaria ja keisarinnoja esittävistä maalauksista. Taiteilija on aina arvostanut taiteeseen liittyvää käsityötä, ja se ilmenee erityisesti tämänkaltaisissa maalauksissa. 

Loisteliaat puvut kauniine yksityiskohtineen suuntaavat huomion käsityötaitoon ja työn määrään, joka pukujen koristeluun on käytetty. Omissa maalauksissaan Lehtinen on hyödyntänyt pukujen ja kuninkaallisten interiöörien yksityiskohtia, mutta tekee niistä omat tulkintansa.

Kuninkaallinen muotokuva

Ranskalainen taidemaalari Adélaïde Labille-Guiard (1749–1803) maalasi vuonna 1787 muotokuvan Madame Adélaïde de Francesta (1732–1800), Ranskan kuningas Ludvig XV:n tyttärestä. Prinsessa oli maalausajankohtana yli viidenkymmenen vuoden ikäinen. 

Maalauksessa hänellä on yllään muhkea punainen puku, jota koristavat kultaiset kirjailut. Päällyspuvun alla on pitsein, silkkinauhoin ja kultakirjailuin somistettu siniharmaa silkkinen aluspuku. Mekon alta pilkottavat hopeiset kengänkärjet. Kokonaisuuden kruunaa muhkea silkkirusetein koristeltu hattu. Prinsessaa ympäröivät kultakoristeiset huonekalut.

On mielenkiintoista verrata Madame Adélaïden muotokuvaa Tuula Lehtisen maalaukseen. Lehtinen on hyödyntänyt alkuperäisen maalauksen yksityiskohtia ihailun ja estetiikan kautta. Maalauksen apuna hän käyttää digitaalisia tulosteita tai heijastaa luonnoksen projektorilla kankaalle. 

Nykytaidekin saa olla kaunista

Itse maalausprosessi on hidas ja tarkkaan mietitty. Maalaukset syntyvät monista ohuista värikerroksista. Teoksen alaosa on maalattu pikkutarkasti muotokuvan yksityiskohtia mukaillen, kun taas yläosa on abstraktimpi. 

Siinä värit näyttävät muuntuvan pystysuoriksi värikentiksi tai raidoiksi, jotka venyvät ylös kohti korkeuksia. Prinsessan puku on muuttunut Lehtisen maalauksessa verhoiksi. Laskosten alta kurkkivat kengänkärjet viittaavat hienovaraisesti alkuperäisen maalauksen Madame Adélaïdeen.

Tuula Lehtinen ei pelkää maalata kaunista, naisellista ja näköaistia kutkuttavaa. Hän nostaa kukat, pitsit ja röyhelöt kuvauksen aiheina parrasvaloihin ja vastustaa maskuliinisten aiheiden ylivaltaa. Kaiken taiteen ei tarvitse tulkita maailman epäkohtia ja kurjuutta. Katsojalla on myös oikeus nauttia kauneudesta ja koristeellisuudesta. 

Eeva Ilveskoski työskentelee Serlachiuksen amanuenssina.

arrow_back arrow_forward

SERLACHIUS+

Lue lisää