Tuulipaikan julkaisu Kolhossa

16.05.2026

13.00—14.00

Kolho

Vapaa pääsy

Kolhossa julkaistaan Lauri Linnan Serlachius Residenssin helmikuisesta työskentelyjaksosta syntynyt teos Tuulipaikka. Teos on perinteinen karjalainen etupistotekniikalla kirjailtu käsityö, joita kutsutaan tuulipaikoiksi.

Sana tuulipaikka tulee karjalan kielestä ja se suomeksi se tarkoittaa tuuliliinaa. Linna on kirjaillut Tuulipaikkaansa oman karjalaisen perheensä elämän. Teos jää puuhun niin pitkään, että sää ja mikrobit hajottavat sen näkymättömiin.

Linna sitoo sukunsa tarinan Kolhoon puuhun lauantaina 16.5. klo 13 osoitteessa Tehtaantie 30. Tapahtumassa esiintyy myös muusikko Donna Claudia sekä Kolhon kyläkuoro.

Donna Claudia on karjalaiseen lauluperinteeseen syvällisesti perehtynyt muusikko, jonka juuret ulottuvat niin Kannakselle kuin Kolhoon. Hän jatkaa suvun pitkää pelimanniperinnettä: hänen isoisoisänsä Fredrik Koivikko ja tämän isä Janne Koivikko olivat Kolhon tunnettuja pelimanneja, joiden musiikki elää yhä seudulla.

Samana päivänä aukeaa myös käspaikkanäyttely Kolhon ortodoksisessa kirkossa Kappelitiellä. Näyttely on avoinna lauantaina 16.5. klo 11–13  sekä sunnuntaina 17.5. 11–15.

Tuulipaikan julkaiseminen toteutetaan yhteistyössä Serlachius Residenssin ja Kolhon kyläyhdistyksen kanssa.

Tuulipaikka muistuttaa karjalaisesta perinnöstä

Perinteisesti tuulipaikka sidottiin haudalle, ja usein näihin surutöihin kuvattiin erilaisten vainajan elämä. Tuulipaikkaperinne kumpuaa liinoista joita sidotiin pyhiin puihin. Linnan tuulipaikan kirjailussa yhdistyvät vanhat karjalaiset kuviot ja viimeisen sadan vuoden ilmiöt, joiden läpi hänen perheensä on elänyt.

Linnan isoäidin perhe asettui evakkoajan jälkeen Kolhoon tehdastyöläisiksi, ja sieltä suku on levinnyt joka ilmansuuntaan. Liinan teko on ollut osa Linnan omaa surutyötä menetettyjen karjalaisten juurien parissa.

Vasta aikuisena Linna sai tietää perheensä olleen aikanaan karjalankielinen. Vain parissa sukupolvessa äidinkieli, uskonto, tavat, yhteisö ja kulttuuri hävisivät. Perhe suomalaistui eikä enää erotu muista.

Kolhoon muutti sodan jälkeen useita satoja karjalan evakkoja ja muita siirtolaisia tehdastyöläisiksi. Linna tahtoo tuoda teoksella esiin tämän historian Mänttä-Vilppulan historiassa ja antaa samalla näkyvän paikan karjalaistaustaisille pohtia oman perintönsä merkitystä tänä päivänä.